torstai 29. lokakuuta 2015

Luomuviiniä Etelä-Ranskasta

Château Pech-Latt 2012


Corbièresissä, Languedoc-Roussillonin alueella Etelä-Ranskassa sijaitseva Pech-Lattin viinitila on aina ollut alueensa edelläkävijä laadukkaiden viinien valmistuksessa. Ennen kuin Corbièresin  alue sai oman AOC-luokituksen 1960-luvulla ja alueen muut tuottajat keskittyivät vielä bulkkiviinien valmistukseen, Pech-Latt panosti jo laatuun. Tilan omistaa bourgognelainen Louis Max viinitalo ja Pech-Lattin johdossa on häärinyt vuodesta 1996 viinintekijä Philippe Mathias. 

Tila levittäytyy 340 hehtaarin alueelle ja sillä asuu ja työskentelee useita perheitä. Kaikki Pech-Lattin viinitarhat ovat olleet luonnonmukaisesti viljeltyjä vuodesta 1991 ja tila kuuluukin Corbièresin alueen tunnetuimpien luomutuottajien joukkoon. Nykyään tilalla on yli 135 hehtaaria viinitarhoja. 

Corbièresin alueen ilmasto on kasvukaudella kuumaa, kuivaa ja aurinkoista sekä vähä sateista. Maaperä on karua, kalkkipitoista kivimaata ja syvempää löytyy paksu savikerros. Pech-Lattin tarhoilla kasvaa sitkeitä lajikkeita, kuten punaiset Carignan, Grenache Noir, Syrah ja Mourvèdre sekä valkoisia Marsanne, Muscat ja Verdentino lajikkeita. 

Tämä viini on Carignan, Grenache, Syrah ja Mourvèdre lajikkeiden sekoitus. Rypäleet kerättiin tarhoilta käsin ja viini valmistettiin talon viinintekijän, Philippen perinteisellä menetelmällä. Käyminen tapahtui sementtitankeissa ja viiniä kypsytettiin vähintään kahdeksan kuukautta.

Väriltään viini on syvän punaista ja läpinäkyvää taittuen reunoista kevyesti tiilen sävyihin. 

Tumman sävytteinen ja kypsän hedelmäinen tuoksu, jossa on viikunaa ja kypsiä karpaloita sekä paahteisia ja mausteisia piirteitä. Taustalla on myös nahkaisuutta ja tammea. 

Voimakas maku seurailee tuoksun kypsän hedelmäisiä ja tummansävytteisiä aromeja. Siinä on tuoksun tapaan viikunaa, kypsää karpaloa sekä kirsikoita. Myös tuoksun tammiset, nahkaiset ja mausteiset piirteet sekä erityisesti paahteisuus ovat läsnä kitalaella. Viinin maussa taustalla on myös hentoa savuisuutta ja jotain niinkin tummaa, kuin mustetta. Suutuntumaltaan viini on täyteläinen ja keskitanniininen. Pehmeät tanniinit tuovat viinille potkua aina viipyilevään, kevyen pippuriseen ja kypsän hedelmäiseen jälkimakuun asti. 

Tuhti ja voimakas kokonaisuus tuo etäisesti mieleen Bordeauxin saman hintaluokan viinit, mutta on helpommin lähestyttävä. Laadukkaan ja tasapainoisen oloinen viini oli osto hetkellä kohtuu hintainen, mutta tämän hetkisellä hinnalla jäisi hyllyyn. Grillatun, roseeksi jätetyn punaisen lihan kaveriksi hyvin toimiva viini. 

Kouluarvosana: 8

Jotain pientä infoa

Tuottaja ja luokitus: Château Pech-Latt, AOC Corbières
Alue: Ranska, Languedoc-Roussillon, Corbières
Rypäleet: Carignan (Mazuelo) (30%), Grenache (30%), Syrah (15%), Mourvèdre (15%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 12,98e Alko 21.1.2015 (tällä hetkellä 13,99e)

tiistai 27. lokakuuta 2015

Appassimento Solo Passione Rosso

Antiche Terre Solo Passione Rosso 2012


Antiche Terre Venete on ollut 900-luvulta asti Sancassanin suvun omistuksessa, mutta kaupallinen viininviljely aloitettiin vasta vuonna 2009. Luciano Sancassini päätti tuolloin toteuttaa unelmansa omasta viinitalosta parin ystävänsä, viinintekijä Vittorion ja tämän pojan Ricardon kanssa. Kyseessä on siis varsin nuori viinitalo. 

Antiche Terren viinitalo sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Veronan kaupungista. Talo tuottaa alueelle tyypillisiä viinejä paikallisista rypäleistä modernilla otteella 35 hehtaarin tilallaan. Viinitarhoja talolla on tällä hetkellä 25 hehtaaria, joista osa on omia ja osa vuokrattuja. Tämän lisäksi rypäleitä ostetaan myös paikallisilta viljelijöiltä.

Alkosta tarttui mukaan tuottajan Appassimento viini, Solo Passione Rosso. Appassimento -viineillä on hieman yhteistä Amaronen ja Ripasson kanssa, sillä kaikkiin kolmeen käytetään kuivattuja rypäleitä. Amaronet valmistetaan vain kuivatuista rypäleistä ja Ripasson valmistuksessa perus Valpolicella viini  käy toiseen kertaan Amaronen valmistuksesta jääneen kuorimäskin kanssa ja viini saa näin Amaronelle tyypillisiä piirteitä. Appassimentot käyvät yleensä vain pienessä määrässä Amaronen kuorimäskiä ja koostuvat lähinnä tavallisesta Valpolicella viinistä.

Amarone ja Ripasso ovat DOC-laatuluokiteltuja, joten niiden valmistuksessa noudatetaan sääntöjä. Tuottaja saa valmistaa esimerkiksi Ripassoa vain kaksinkertaisen määrän Amaroneen nähden, eli jos tuottaja valmistaa Amaronea 100 pulloa, saa Ripassoa valmistaa 200 pulloa. Tästä huolimatta monet tuottajat panostavat laatuun ja valmistavat Ripassoa sallittua pienempiä määriä. Appassimentot eivät ole DOC-luokiteltuja, joten niiden valmistus on vapaampaa ja nimen käyttöä ei juurikaan valvota. Appassimento nimitys esiintyykin monen pullon kyljessä eikä kerro mitään viinin laadusta.

Solo Passione Rosso on IGT Veronese -luokiteltu, mikä mahdollistaa kansainvälisten rypäleiden käytön sekoituksessa sekä rypäleiden viljelyn myös Valpolicellan alueen ulkopuolella, toisin kuin DOC-luokitus. Viinin käytettiin Corvina, Rondinella ja Cabernet Sauvignon rypäleitä. Ensimmäisen käymisen jälkeen viiniin lisättiin edellä mainittuja rypäleitä kuivattuna (joiden painosta oli haihtunut 25-40 prosenttia) ja viini kävi toisen kerran. Menetelmällä viini sai hieman korkeamman alkoholipitoisuuden ja makeita aromeja, minkä lisäksi tuloksena oli täyteläisempi, syvempi ja mausteisempi viini. Viiniä kypsytettiin kuusi kuukautta tammitynnyreissä. 

Kehittynyt ja syvä, punainen väri on kevyen läpikuultava ja taittuu reunoista kevyesti purppuran sävyihin. 

Mehevän marjainen ja makean mausteinen tuoksu, jossa on kypsiä kirsikoita ja luumuja, vadelmahilloa sekä hieman metsämarjoja. Taustalla on aavistus nahkaa ja karvasmantelia sekä hieman kuivattuja hedelmiä. 

Maku seurailee tuoksun makean mausteisia, mehevän hilloisia ja kypsän marjaisia aromeita. Siinä on kypsiä karhunvatukoita, kirsikoita ja hieman mustaherukoita ja vadelmahilloa. Taustalla vilahtaa myös kuivattuja viikunoita ja taateleita sekä hieman nahkaa. Suutuntumaltaan viini on täyteläinen ja pehmeät tanniinit kuivattavat mukavasti suuta ja antavat viinille runkoa. Tasapainoinen, kirpeän punamarjainen hapokkuus tuo viniin raikkautta. Viini jättää pitkän, mehevän marjaisen, kypsän karpaloisen ja kevyen karvasmantelisen jälkivaikutelman.

Viini on hyvä osoitus siitä, että Amaronen ja Ripasson siivellä ratsastavien Appassimento nimellä myytävien viinien joukosta löytyy myös hienoja esityksiä. Viini on todella mehevä, täyteläinen ja tasapainoinen. Siinä on runsaasti aromia ja makuja, jotka viipyilevät suussa pitkään. Hinnaltaan viini on edullinen, joten kannattaa kokeilla näin pimenevinä syysiltoina vaikkapas ihan sellaisenaan.


Viinin kanssa nautin herkkusienipastaa, jonka valmistuksessa käytin hieman samaa viiniä. Täyteläinen ja runsas viini hallitsi yhdistelmää hieman, muttei häiritsevästi kastikkeessa mukana olleen viinin ansiosta. Viinin tasapainoinen hapokkuus sai ruoan tuntumaan kevyemmältä ja viini myös tuntui hieman kuivemmalta. Yhdistelmä oli varsin toimiva ja miellyttävä.

Kouluarvosana: 8,5

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Antiche Terre Venete, IGT Veronese
Alue: Italia, Veneto
Rypäleet: Corvina, Rondinella, Cabernet Sauvignon
Pullo: 0,75 l
Hinta: 9,99e Alko 29.9.2015

Samalta tuottajalta:
Antiche Terre Valpolicella Ripasso 2013

perjantai 23. lokakuuta 2015

Saksaa puhuvat punaviinit

Münzberg Spätburgunder Trocken


Tällä kertaa vuoron sai kaapin perältä löytyny Spätburgunger, eli saksalainen Pinot Noir. Viinintuottajan, Weingut Münzbergin nettisivut ovat hieman epäselvät ja Saksan kieli ei minulta taivu, joten tällä kertaa täytyy tyytyä siihen, mitä maahantuoja viinistä ja tuottajasta kertoo. Maahantuoja sattuu olemaan Alko, joten infoa ei paljoa heru.

Alko kertoo kuitenkin sen verran, että Weingut Münzberg on perheomisteinen viinintuottaja Pfalzin alueelta Saksasta. Tila on ollut saman suvun omistuksessa 1800-luvun lopulta asti, jolloin Jacob Kessler sen hankki.

Viiniin käytetyt rypäleet kasvoivat 17 hehtaarin tarhoilla Godramsteinin kylässä Pfalzin Landaussa. Rypäleet kerättiin käsin ja niistä valikoitiin parhaat mukaan viiniin. Maseraatio ja käyminen tapahtuivat terästankeissa, minkä jälkeen viiniä kypsytettiin 16 kuukautta tammitynnyreissä ja kolme kuukautta pulloissa ennen myyntiin laskua.

Viini on väriltään kirkas, läpinäkyvän punainen ja taittuu lasin reunoja kohti voimakkaasti tiilen sävyihin.

Tuoksussa on runsaasti rypäleelle tyypillisiä punaista marjaisuutta, kuten kirsikkaa, puolukkaa ja hieman metsämansikoita. Lisäksi siinä on yrttisiä vivahteita ja kypsytyksen tuomia tammisia ja mausteisia aromeja.

Maku jatkuu niin ikään punaisen marjaisilla aromeilla tuoksua seuraillen, minkä lisäksi siinä on hieman vadelmia ja kukkia, kuten orvokkeja. Myös tuoksun tammiset ja mausteiset vivahteet ovat selkeästi läsnä kitalaella. Suutuntumaltaan viini on keskitäyteläinen ja pehmeät tanniinit yhdessä marjaisan hapokkuuden kanssa antavat kokonaisuudella hyvän rungon. Viipyilevä, pehmeän tamminen ja yrttinen, kirpeän puolukkainen ja kevyen kukkainen jälkivaikutelma.

Viini on laadukkaan oloinen ja ihan kelpo ostos. Vaikkei viini räjäytä tajuntaa, se tuntuu silti miellyttävältä ja tasapainoiselta. Marjaisat aromit ja tammen tuomat vivahteet ovat sulassa sovussa ja pehmeät tanniinit ja hyvä hapokkuus saavat viinin tuntumaan samaan aikaan ryhdikkäältä ja raikkaalta. Hinta-laatusuhde on hyvä ja viini kuuluukin hintaluokkansa parhaimmistoon, ainakin Pinot Noir -viinien joukossa.

Tällä kertaa kaapista löytyi fajitas-maustettua broilerin sisäfileetä, Grana Padano -juustoa ja jotain Lidlin ranskalaista, pehmeähköä ja rasvaista juustoa.

Tämä Lidlin Ranska-teemaviikolta mukaan tarttunut juusto toimi viinin kanssa erittäin hyvin. Viini tuntui pehmeämmältä ja sai myös hieman vadelma- ja karhunvatukkahilloisia piirteitä. Viinin hapokkuus leikkasi hyvin juuston rasvaisuutta ja juusto sai kaivettua viinin kuivahkosta mausta esiin avistuksen makeutta. Fajitas-kanan kanssa viini toimi samaan tapaan ja muuten yhtä hyvin, mutta mausteisuus sai viinin tuntumaan hieman kitkerältä. Grana Padano pehmensi myös viininmakua ja toi viinin mausteisen ja hienoisen paahteisen puolen esiin, raikkaan marjaisuuden viipyillessä taustalla. Parhaiten viinin kanssa toimi kuitenkin Lidlin nimetön ranskalainen juusto.

Kouluarvosana: 8+

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Weingut Münzberg, Qualitätswein Pfalz
Alue: Saksa, Pfalz
Rypäleet: Spätburgunder (Pinot Noir) (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 11,99e Alko 20.3.2015

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Alkon hyllyiltä jo kadonnut Tokaji

Oremus Mandolás Tokaji Dry 2011


Kansainvälisesti mainetta keränneet Tokajin viinit herättivät espanjalaisen Bodegas Vega Sicilian omistavan Alvarezin perheeen mielenkiinnon Tokajin alueeseen. Vuonna 1993 perhe osti Unkarin valtion yksityistämän tilan. Tarkan tutkimustyön ja suurten investointien jälkeen tilan toiminnot modernisoitiin tavoitteena alueen hienoin Tokaj-viini. Näin syntyi Tokaj-Oremuksen viinitalo. 

Koillis-Unkarissa ja Slovakiassa sijaitseva Tokajin viinialue tunnetaan erityisesti jalohomeisista rypäleistä valmistetuista makeista jälkiruokaviineistä, mutta alueella valmistetaan myös paljon kuivia valkoviinejä. Tokaji yhdistettiin pitkään vain Unkariin ja Slovakia sai oikeiden käyttää nimitystä vasta vuonna 2004, koska Slovakian Tokaji oli osa historiallista Tokajia.

Oremus Mandolás viini edustaa noin 40 prosenttia koko Tokaj-Oremuksen viinintuotannosta. Viini valmistetaan Furmint -lajikkeesta ja viiniin käytetyt rypäleet kasvoivat Tokajin laatuviinialueella, Mandolás -nimisen tarhan rinteillä. Viini kävi uusissa unkarilaisissa tammitynnyreissä 8-12 päivän ajan 18 asteen lämpötilassa. Tämän jälkeen viini kypsyi samoissa tynnyreissä sakan päällä seitsemän kuukautta. 

Viini on väriltään kirkas, vaaleankeltainen ja taittuu hienosti kullan sävyihin. Viini vaikuttaa lasissa hieman öljyiseltä. 

Kehittyneessä, mutta raikkaassa tuoksussa on hedelmiä, kuten omenaa, päärynää ja sitruksia sekä häivähdys ananasta. Taustalla on persikan kiveä, kuivattua aprikoosia ja pieni vivahde parfyymista kukkaisuutta. Lisäksi tuoksussa on reilusti mausteita, häivähdys viherpippuria ja paahteista tammisuutta. 

Maku seurailee tuoksun aromeja varsin moniulotteisena. Runsaasti tuoretta hedelmäisyyttä, kuten omenaa, päärynää, persikan kiveä ja sitruksia, erityisesti limeä. Taustalla on myös hieman kuivattua aprikoosia ja ananasta. Lisäksi makumaailmassa on runsaasti mausteita, hieman tulista pippurisuutta ja yrttisiä vivahteita sekä jo tuoksussa vastaan tullutta tammista paahteisuutta. Suutuntumaltaan viini on kuiva ja aavistuksen öljyinen. Hedelmäinen hapokkuus tuo viinille niin keveyttä kuin runkoakin. Viini jättää paahteisen tammisen, mausteisen ja hennon limettisen jälkivaikutelman. 

Kokonaisuus on laadukas ja tarjoaa hienosti kehittyneen moniulotteisen aromi- ja makupaletin. Hedelmäiset ja mausteiset vivahteet saavat hyvän rungon hapokkuudesta, joka samalla raikastaa tammikypsytyksen tuomia vivahteita. Viinissä on hieman tulisuutta, mutta se on hyvin osana kokonaisuutta häiritsemättä liikaa. Viinin hintahan oli alkossa alkujaan 17 euroa, mihin hintaan se olisi ollut ihan hyvä, mutta 12 euron alehintaan se oli ehdottomasti hintaluokkansa parhaita viinejä.


Viinin kanssa maistelin kanasalaattia ja pari meni kyllä oikein hyvässä sovussa alas. Tästä huolimatta viini olisi kaivannut hieman runsaampaa ruokaa kaverikseen. Onneksi minulla on toinen pullo varastossa, joten ensi kerralla voisin kokeilla viiniä jonkun vertaisensa ruoan kanssa. 

Kouluarvosana: 9-

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Tokaj-Oremus, PDO Tokaj
Alue: Unkari, Tokaji
Rypäleet: Furmint (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 11,99e Alkon alemyynnit 15.8.2015 (alunperin 16,98e)

maanantai 19. lokakuuta 2015

Viiniä Toscanan auringon alta

Villa Antinori Rosso 2011


Antinorin suku on valmistanut viiniä 1300-luvun loppupuolelta asti, eli  yli 600 vuoden ajan ja 26 sukupolven voimin. Suvulla on siis harvinaisen pitkä historia viinien parissa. Tästä varmaan osittain johtuukin Antinorin asema yhtenä Italian tunnetuimpana ja arvostetuimpana viinitalona. 

Nykyään taloa johtaa Markiisi Piero Antinori kolmen tyttärensä avustuksella. Suuri intohimo viineihin, viljelyyn ja maaperään sekä perinteiden kunnioittamiseen ovat vieneet Antinorin viinintuotannon myös Toscanan ulkopuolelle. Nykyään Antinorilla on viinitiloja Apuliassa, Lombardiassa, Piemontessa ja Umbriassa sekä Italian ulkopuolella Yhdysvalloissa, Chilessä, Maltalla, Unkarissa ja Romaniassa. 

Tuottaja valmistaa kaikki viininsä alkuperästä ja hintaluokasta riippumatta yhtäläisellä huolella, osaamisella ja rakkaudella. Antinori on keränny mainetta muun muassa supertoscanalaisilla viineillään. 

Villa Rossoa valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1928 Piero Antinorin isän toimesta. Tuohon aikaan haluttiin kehittää varastoimista ja ikääntymistä kestävä Chianti Classico viini. Tämä olikin ensimmäinen varastoitavaksi tarkoitettu Chianti. Vuonna 2001 Pierro Antinori halusi käyttää viinin laatua parantavia kansainvälisiä lajikkeita, joita Chiantin lainsäädäntö ei sallinut, joten hän muutti viinin Chiantista IGT Toscanaksi. 

Viiniin tarkoin valitut rypäleet tulevat Antinorin omilta tarhoilta. Rypäleet puristettiin kevyesti, minkä jälkeen mehut siirrettiin kuorimassan kanssa ruostumattomiin terästankkeihin. Käyminen alkoi puristamisesta seuraavana päivänä ja kesti viidestä seitsemään päivään, maseraatio hieman pidempään. Ennen kypsytystä viinit kävivät läpi vielä malolaktisen käymisen. Tämän jälkeen viini siirrettiin kypsymääm ranskalaisiin, unkarilaisiin ja amerikkalaisiin tammitynnyreihin 12 kuukaudeksi. Tämän jälkeen viiniä kypsytettiin vielä kahdeksan kuukautta pullossa ennen myyntiin laskua. 

Viini on väriltään syvän rubiininpunainen.

Kehittynyt tuoksu on kypsän hedelmäinen ja runsas. Siinä on hapankirsikoita ja luumua sekä hienostunutta nahkaisuutta ja tammen tuomaa mausteisuutta. 

Maku seurailee kehittynyttä tuoksua. Siinä on kypsiä hedelmiä, kuten luumua ja kirsikoita. Myös tammikypsytys on selkeästi havaittavissa paahteisena ja mausteisena, mukavan nahkaisena. Taustalla on myös hieman savua ja kevyttä yrttisyyttä. Suutuntumaltaan viini on täyteläinen ja tanniinit kehittyneet samettisiksi ja yhdessä hedelmähappojen kanssa antavat viinille hyvän selkärangan. Tanniinit ryhdittävät viinin hienostuneeseen ja pitkään jälkimakuun, jossa on tammisia ja kypsän hedelmäisiä vivahteita. 

Viini on kokonaisuutena elegantti ja hienostunut taidonnäyte edullisemmista toscanalaisista viineistä. Harmoninen kokonaisuus, jossa hedelmäisyys ja tammikypsytyksen aromit ovat mukavassa tasapainossa. Viini on hintansa arvoinen ja alkon puolikkaiden pullojen parasta antia. 

Kouluarvosana: 9-

Jotain pientä infoa: 

Tuottaja ja luokitus: Antinori, IGT Toscana
Alue: Italia, Toscana
Rypäleet: Sangiovese (55%), Cabernet Sauvignon (25%), Merlot (15%) ja Syrah (5%)
Pullo: 0,375 l
Hinta: 10,98e Alko 18.3.2015

perjantai 16. lokakuuta 2015

Tuhti luomupunkku Australiasta

Gemstone Petit Verdot 2012


Gemtree Wines on perheomisteinen luomuviinin tuottaja Etelä-Australiasta. Viinitila sai alkunsa, kun Paul ja Jill Buttery ostivat vuonna 1980 ensimmäisen 38 eekkerin viinitarhansa McLaren Valen alueelta. Nykyisin perheyritys omistaa 328 eekkeriä viinitarhoja McLaren Valen viinialueen keskeisiltä paikoilta. 

Vuonna 2011 Gemtree sai luomusertifioinnin ja yritys keskittyykin koko ajan enemmän luomuviinien valmistukseen. Kaikki tuottajan tarhat ovat biodynaamisia ja sertifioituja luomutarhoja, joilla ei käytetä kemikaaleja tai muita haitallisia aineita. Tämän lisäksi muun muassa rikkakasveista hankkiudutaan eroon luonnollisesti, nimittäin lampaat saavat laiduntaa tarhoilla vapaasti köynnösten lomassa. Gemtreen filosofia on "growing better wine - naturally". 

Tuottaja ei tästä viinistä sivuillaan kerro, mutta viini on puhdas Petit Verdot -lajikeviini. Ilmeisesti viiniä on kypsytetty myös tammessa jonkin aikaa. 

Väriltään viini on kirkas, syvän punainen ja taittuu kevyesti purppuran sävyihin.

Tuoksu on voimakas ja alkuun hieman sulkeutunut, tumman sävytteinen ja maanläheinen. Siinä on runsaasti mausteisuutta, taustalla kirsikoita ja aavistus parfyymisia piirteitä. Kun viini saa lasissa ilmaa, tuoksu aukeaa vähitellen ja on hyvinkin tasapainoinen. Siitä voi erottaa myös eukalyptusta ja tammisen vaniljaisia piirteitä.

Maku jatkuu tuoksun tapaan tummana ja maanläheisenä. Siinä on jo tuoksussa vastaan tulleiden aromien lisäksi luumua, nahkaa ja häivähdyksiä orvokeista, joskin suun kuivattavat tanniinit tuntuvat peittävän lähes kaiken muun alleen. Kun viini on jonkun tovin lasissa, paahteisen tammiset ja vaniljaiset aromit nousevat esiin, minkä lisäksi jonkin kitkerän vihreän kasvin vartta tuntuu taustalla. Suutuntumaltaan viini on erittäin täyteläinen. Voimakkaat, suorastaan maskuliiniset tanniinit ovat pehmeät ja kuivattavat kitalaen välittömästi. Pitkä loppu on eukalyptuksinen, kevyen mokkainen ja tamminen, mutta varsin lämmin.

Kokonaisuus on todella tuhti ja erittäin täyteläinen. Rypäleelle tyypillinen runsas tanniinisuus kuivattaa suun ja hallitsee makumaailmaa, tanniinit suorastaan huutaavat kaverikseen veristä pihviä. Viinin saadessa ilmaa, aromit, maut ja tanniinit pääsevät tasapainoon, mutta viini kaipaa silti ruokaa rinnalleen. Viini kannattaa dekantoida ja nauttia vaikkapa grillatun tai paistetun, punertavaksi jätetyn lihan kanssa. Ainakaan tähän suuhun viini ei sellaisenaan oikein uponnut. Hintaluokassaan viini on mielenkiintoinen ja erottuu edukseen Australialle tyypillisistä, hilloisista Shiraz -viineistä, kannattaa kokeilla. 

Kotona ei tällä kertaa kunnon lihaa löytynyt, joten kokeilin Grana Padana juustoa. Se onnistuikin kesyttämään viiniä, jonka makumaailma pehmeni ja siitä pystyi erottamaan selvemmin hedelmäisiä piirteitä, kuten luumua, tummia kirsikoita ja kirpsakoita vihreitä yrttejä. Tanniinisuuskin tuntui pehmeämmältä ja jotenkin vihreämmältä. 

Kouluarvosana: 8+

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Gemtree Wines
Alue: Australia, Etelä-Australia, McLaren Vale
Rypäleet: Petit Verdot (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 12,93e 15.9.2015

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Pastaa ja viiniä

Terre da Vino Ansisa Barbera d'Alba 2013


Kun vapaapäivät ovat usein keskellä viikkoa, täytyy niistäkin nauttia. Tällä kertaa teki mieli pasta carbonaraa, joten ei muuta kuin alkoa kohti. Etsin keskitäyteläistä viiniä, jotain erilaista kuin yleensä ja viini löytyikin nopeasti. Suurin syy oli varmaankin rypäle, sillä Barberasta minulla ei juurikaan kokemuksia ole, joten täytyihän yksi sellainen saada lisää. 

Nykyisin Barolon kylässä, Piemontessa sijaitseva Terre da Vino on vuonna 1980 perustettu osuuskunta, johon kuuluu yli 2500 viljelijää yli 5000 hehtaarin tarhoineen. Osuuskunnan koosta huolimatta, pyrkimyksenä on tuottaa erittäin korkealaatuisia viinejä. Tuotanto kohoaa yli viiteen miljoonaan viinipulloon vuodessa. Tuottajan laajasta valikoimasta löytyy niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin tunnettuja viinejä. 

Tähän viiniin käytetyt rypäleet kasvoivat 60 hehtaarin alalla, Barbera d'Alban laatuviinialueen tarhoilla. Alueen viinit ovat pääsääntöisesti nuorina juotavia, tasapainoisia ja aromikkaita. Viini valmistetaan perinteisin menetelmin. Alkuun maseroituminen 10 päivän ajan, minkä jälkeen varsinainen käyminen terästankeissa, ennen malolaktista käymistä. Tämän jälkeen viiniä kypsytettiin terästankeissa muutama kuukausi ja vielä pulloissa muutama lisää Barberan klassisen aromikkuuden kehittymiseksi ja viinin pehmenemiseksi. 

Väriltään viini on läpinäkyvä, hailakan purppuranpunainen ja taittuu hieman pinkin sävyihin. 

Tuoreen marjainen tuoksu antaa herukoita ja hapankirsikkaa, aavistuksen vadelmia sekä mausteisuutta. Myös alkoholin terävyys tuntuu tuoksussa hieman. 

Maku seurailee tuoksua tuoreen marjaisena, etenkin punaherukkaisena ja puolukkaisena. Siinä on myös vadelmahilloa ja hapankirsikoita. Mausteisuus on selvästi läsnä, erityisesti laakerinlehdet ja pippurisuus vivahtavat mukavasti. Taustalla on myös häivähdys kukkaisuutta. Pehmeät tanniinit ja runsas, marjainen hapokkuus tuovat viinin keskitäyteläiseen suutuntumaan ryhtiä. Keskipitkä ja kevyt, yrttinen ja marjainen, hennon metsämansikkainen jälkivaikutelma on tasainen. Tuoksussa läsnäollut alkoholin terävyys ei maussa tunnu.

Viini on mukavan raikas ja marjaisa hapokkuus on hyvässä tasapainossa muutenkin miellyttävän kokonaisuuden kanssa. Viini toimii sellaisenaan seurustelujuomana, mutta kestää myös täyteläiset pastaruoat. Hinta-laatusuhteeltaan viini on erinomainen ja edullinen. 

Maistoin viiniä ensin Grana Padano juuston kanssa, mikä sai viinin marjaiset aromit voimistumaan, mutta hapokkuuden lähes katoamaan. Viini jotenkin latistui  ja menetti runkoaan, tuntuen lähinnä mehumaiselta.

Pasta Carbonaran kanssa viinin hapokkuus tasoittui mukavasti, muttei latistunut kuten juusto kanssa. Itseasiassa viini tuntui jotenkin pehmeämmältä, mutta samaan aikaan voimakkaammalta ja mausteisemmalta. Erittäin toimiva, suorastaan loistava arkinen yhdistelmä, edullinen viini ja edullinen ruoka kohtasivat erinomaisesti. Lisäksi tuore tinjami sai viinin jälkimaun yrttiset vivahteet tuntumaan tuoreemmilta ja vihreämmiltä. 

Kouluarvosana: 8,5

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Terre da Vino, DOC Barbera d'Alba
Alue: Italia, Piemonte
Rypäleet: Barbera (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 9,97e Alko 12.10.2015

tiistai 13. lokakuuta 2015

Maailman paras lager?

Brooklyn Lager


Tähän väliin vuorossa olutarvio legendaarisen newyorkilaisen panimon taidonnäytteestä. Olen maistellut panimon tuotteita vuosien varrella ja mieleen on erityisesti jäänyt Black Chocolate Stout ja tämä lager, josta nyt kirjoitan.

Kyseessä on siis Brooklyn Brewery panimon ensimmäinen tuote ja samalla myydyin olut, eli Brooklyn Lager. Jos panimon tarina kiinnostaa, hieman enemmän löydät Brooklyn East IPAn arviosta. 

Tähän olueen haettiin aikoinaan vaikutteita wieniläistyylisistä lagereista, jotka olivat suosittuja New Yorkissa ennen kieltolakia. Olut valmistetaan amerikkalaisista maltaista ja humalina käytetään Hallertauer Mittelfrueh-, Vanguard- ja Cascada -lajikkeita. Ja sitten asiaan.

Olut on ulkonäöltään kinuskinruskeaa ja kirkasta. Sen päällä lepää luonnonvalkoinen, kuohkea vaahto, joka hiipuu kuitenkin melko vikkelästi, jättäen jälkeensä pitsiä.

Tuoksussa on toffeisia karamellimaltaita ja taustalla puhdasta viljaisuutta ja keksiä. Lisäksi humalien tuomia sitrusmaisia ja kevyen kukkaisia vivahteita.

Maku seurailee tuoksua tasapainoisen karamellimaltaisena ja kevyen viljaisena. Lisäksi siinä on mukavasti sitruksia, kukkia ja hapanmarjaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja raikas, humaloinnin puraistessa mukavasti sitruksisella ja kukkaisella otteella. Hiilihappoisuus on mukavan pirtsakkaa. Jälkimaussa tuntuu selvästi humalan katkeruutta, keksiä ja kukkaisuutta.

Kokonaisuus on erinomainen. Jo ulkonäkö herättää mielenkiinnon, onko tämä lageria? Tuoksu on jotain aivan muuta, kuin suomalaisissa lagereissa. Puhtaat viljaiset, toffeiset, sitruksiset ja kukkaiset vivahteet ovat miellyttäviä. Myös maku poikkeaa moniulotteisena perus Karjalasta ja Koffista. Yksi parhaita maistamiani lager-oluita. Länsinaapurin hinnalla olut on suorastaan edullinen, mutta eipä alkon hintakaan niin paha ole.

Kouluarvosana: 9-

Jotain pientä infoa:

Panimo: Brooklyn Brewery, New York, Yhdysvallat
Oluttyyppi: Lager (wiener)
Maltaat: American Two-row
Humalat: Hallertauer Mittelfrüh, Vanguard ja Cascade
Alkoholi: 5,2 %
Pullo: 0,355 l
Hinta: 17,90 SEK (n. 1,94e) Systembolaget 7/2015 (Alko 3,12e)

Samalta panimolta:
Brooklyn East India Pale Ale 

maanantai 12. lokakuuta 2015

Miellyttävä Chablis puolikkaassa pullossa

Château de Viviers Chablis 2012


Tällä kertaa vuoroon pääsee ranskalainen valkoviini legendaariselta Chablisin viinialueelta. 

Tuottajan tarina alkoi vuonna 1903, kun Alexandre de Mayol de Lupé ja Félix de Cholet päättivät lyödä hynttyyt yhteen. Näin syntyi Lupé-Choletin viinitalo, joka vielä tänäkin päivänä kantaa perustajiensa nimiä. 

Tuottajalla on kaksi viinitilaa, Château de Viviers ja Domaine Lupé-Cholet. Viviers sijaitsee 12 kilometriä Chablisin kaupungista itään, koko alueen korkeimmilla kukkuloilla. Lupé-Cholet taas sijaitsee yhden Ranskan arvostetuimman viinialueen keskellä, Nuits-Saint-Georgesin kylän vierellä. 

Tuottajalla on 25 hehtaaria viinitarhoja Chablisin ja Côte d'Orin alueilla, minkä lisäksi talo ostaa rypäleitä sopimusviljelijöiltä ympäri Bourgognea. Viineihin valitaan parhaat rypäleet niin omilta, kuin sopimusviljelijöiden tarhoilta. Lisäksi talon omat tarhat hoidetaan ympäristöä kunnioittaen. Rypäleet kerätään käsin vasta, kun niiden sisältämän sokerin ja hapokkuuden tasapaino on parhaimmillaan. Tuottajan pyrkimyksenä on valmistaa runsaita ja moniulotteisia viinejä, jotka paljastavat arominsa vähitellen kehittyessään. 

Tähän viiniin käytettävät rypäleet kasvoivat 14 hehtaarin tarhalla Viviersin kylän ympärillä juurikin Chablisin alueen korkeimmilla paikoilla. Alueen maaperä on kalkkikiven ja Kimmeridge -maaperän kerrostumaa. Kimmeridgen maaperä on siitä erikoista, että savi- ja kalkkikerrostumiin on sekoittunut miljoonia vuosia sitten fossiilisoituneita meren eläviä, kuten simpukoita ja osterinkuoria. Tämä maaperä antaa alueen viineihin ainutlaatuisen vivahteen. 

Kellarissa rypäleistä puristettu mehu sai maseroitua kuorien kanssa. Tämän jälkeen viini kävi ruostumattomissa terästankeissa, joissa viiniä myös kypsytettiin sakan päällä 6-8 kuukautta ennen pullotusta. 

Viini on väriltään kirkas, vaaleankeltainen taittuen kullan sävyihin.

Kevyessä tuoksussa on keltaisia omenoita, omenasiideriä ja sitrushedelmiä. Taustalla on myös hennon yrttisiä vivahteita ja häivähdys voita. 

Maku on hedelmäinen ja raikas. Se seurailee tuoksun keltaisen omenaisia ja omenasiiderimäisiä aromeja, runsaan sitruksisena ja mineraalisena. Taustalla on myös yrttejä. Keskitäyteläinen suutuntuma on kuiva ja hedelmäinen hapokkuus tuo kokonaisuuteen hyvää tasapainoa. Viini jättää suuta supistavan, sitrusmaisen ja kevyen omenaisen jälkivaikutelman. 

Kokonaisuus on laadukkaan oloinen ja tasapainoinen. Runsaan mineraalisuuden ja hedelmäisen hapokkuuden ansiosta mukavan raikas. Keskitäyteläinen viini sopii hyvin erilaisille kalaruoille ja mereneläville. Hinnaltaan viini on hieman kallis laatuun nähden, mutta silti alkon puolikkaiden valkkaripullojen aatelia. Kokeile ihmeessä.

Kouluarvosana: 8,5

Jotain pientä infoa: Lupé-Cholet, AOC Chablis
Alue: Ranska, Bourgogne, Côtes d'Auxerre, Chablis
Rypäleet: Chardonnay (100%)
Pullo: 0,375 l
Hinta: 10,29e Alko 19.1.2015

torstai 8. lokakuuta 2015

Paistettu siikafilee ja Sauvignon Blanc osa 2

Villa Maria Private Bin Organic Marlborough Sauvignon Blanc 2014


Viime viikonloppuna tuli tosiaan maisteltua kahta erilaista Sauvignon Blanc -viiniä paistetun siian kanssa. Ensimmäinen viini oli Thandi Sauvignon Blanc 2014, eli reilun kaupan viini Etelä-Afrikasta ja jos et vielä ole lukenut aiempaa, pääset vilkaisemaan sen tästä. Nyt olisi vuorossa uusiseelantilainen luomuviini Villa Marialta. 

Villa Maria on yksi Uuden-Seelannin arvostetuimmista ja tunnetuimmista viinintuottajista. Se on ollut maansa palkituin viinintuottaja viimeisten 30 vuoden ajan ja niin talo, kuin sen viinitkin ovat keränneet lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Hieman enemmän tuottajan tarinasta kerroin aikaisemmin, joten jos olet kiinnostunut, pääset vilkaisemaan myös Private Bin Pinot Noir -viinin arvion tästä

Private Bin Sauvignon Blanc -viiniin käytetyt rypäleet kasvoivat Marlboroughin alueella, Wairaun ja Awateren laaksojen luomutarhoilla. Wairaun laakson ilmasto on lämpimämpi ja rypäleet tuovat viiniin runsautta ja trooppista hedelmäisyyttä, kun taas viileämmän Awateren laakson rypäleistä viini saa hyvän hapokkuuden ja jopa pistävän yrttisiä aromeja. 

Väriltään viini on puhdas sitruunankeltainen ja kirkas.

Ryhdikkäässä ja vivahteikkaassa tuoksussa mustaherukat ja mustaherukan lehdet hallitsevat aromimaailmaa. Taustalla on myös yrttisiä vivahteita ja vasta leikattua ruohoa sekä raparperiä, karviaista ja sitrusta. 

Mustaherukkaisuus tuntuu voimakkaasti myös suussa, minkä lisäksi viinissä on runsaasti rypäleelle tyypillisiä makuja, kuten yrttejä, nokkosta, vastaleikattua ruohoa ja karviaismarjaa. Maku on tuoksua vivahteikkaampi  ja mukavan mineraalinen ja sitruksinen, erityisesti limettinen. Siinä on myös hedelmäisyyttä, kuten raparperiä ja passion hedelmää. Viini on suutuntumaltaan kuiva ja erittäin runsas sekä napakka, sitrusmainen hapokkuus antaa viinille tukevan rungon kuivattaen suuta ja nostaen veden kielelle, herukkaisen ja mineraalisen, hyvin pysyvän jälkimaun päätteeksi. 

Kokonaisuus on hieman hallitsevasta herukkaisuudesta huolimatta erinomainen ja tasapainoinen. Sitrusmaisen ja runsaan hapokkuuden ansiosta viini on ryhdikäs ja pärjää monenlaisten ruokien kanssa ja toimii hyvin myös aperitiivinä. Hintaa puolikkaalle pullolle tulee 8 euroa, mikä kohtaa hyvin laadun kanssa. Suosittelen!

Ja miten viini sitten pärjäsi ruoan kanssa? Eli paistettua siikaa, perunapyreetä ja beurre monté kastiketta. Ensimmäisen viinin tapaan, myös Villa Marian hapokkuus leikkasi hyvin kastikkeen rasvaisuutta, minkä lisäksi viini tuntui hedelmäisemmältä ja herukkaisuus hillitymmältä. Tästä huolimatta viini säilyttää hyvin luonteensa kirpsakoiden herukkaisten ja sitruksisien aromien tukiessa hyvin ruoan makuja. Yhdistelmä on mukavan täyteläinen ja kermaisen pehmeä, mutta samaan aikaan raikas. Erittäin toimiva ruoan ja viinin yhdistelmä.


Miten viinit sitten erosivat toisistaan?

Jo ulkonäöllisesti Thandi oli väriltään vaaleampaa ja Villa Maria hapokkaampaa. Villa Marian tuoksu oli ryhdikkäämpi, aromikkaampi ja jopa hieman pistävä. Thandi puolestaan hedelmäisempi ja helpompi. Myös suutuntumaltaan ja maultaan viinit olivat eri maailmoista, Thandi sellaisenaan helpommin lähestyttävä ja kevyempi, kun Villa Maria puolestaan aromaattisempi ja hapokkaampi. Molemmat ovat kelpo viinejä, mutta itse pidin kuitenkin enenmmän Villa Marian luonteesta. Myös hinta on molemmissa kohdallaan. Villa Marian hieman korkeammalla hinnalla saa vivahteikkaamman kokonaisuuden.

Ruoan kanssa molemmat viinit toimivat myös moitteettomasti. Molempien hapokkuus riitti leikkaamaan voipohjaisen kastikkeen rasvaisuuden tuntua ja vaikutelmat olivat muutenkin tasapainoisia. Se kumpi sopi paremmin ruoan kanssa on makuasia, jossa itse kallistun jo toisen kerran Villa Marian suuntaan sen aromaatisuuden vuoksi. Eli Uusi-Seelanti vei ja Etelä-Afrikka tuli perässä hyvänä kakkosena. 

Kouluarvosana: 8,5

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Villa Maria Estate
Alue: Uusi-Seelanti, Marlborough, Wairau Valley & Awatere Valley
Rypäleet: Sauvignon Blanc (100%)
Pullo: 0,375 l

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Paistettu siikafilee ja Sauvignon Blanc osa 1

Thandi Sauvignon Blanc 2014


Viime viikonloppuna tuli kokkailtua siikaa ja maisteltua sen kanssa Sauvignon Blanc viiniä Uudesta-Seelannista ja Etelä-Afrikasta. Kirjoitan molemmista viineistä erilliset arviot ja jälkimmäisessä kerron myös kummasta itse pidin enemmän. Ensin vuoroon pääsee Etelä-Afrikan edustaja. 

Thandi sai vuonna 2003 maailman ensimmäisenä viinintuottajana Reilun kaupan sertifikaatin ja oli myös ensimmäinen Reilun kaupan viini Suomessa. Thandin viinitila on kyläyhteisö, jossa työskentelee ja asuu 250 perhettä, joille Thandi tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä ja elää parempaa elämää. Thandi on paikallista Xhosa -kieltä ja tarkoittaa hoitaa, rakastaa, huolehtia.

Thandi sai alkunsa vuonna 1996 tarkoituksenaan työllistää kyläyhteisön jäseniä, näyttää esimerkkiä muille yhteisöille ja vaikuttaa laajemmin etelä-afrikkalaiseen yhteiskuntaan. Mukana projektissa olivat kyläläisten lisäksi Etelä-Afrikan metsähallitus ja Paul Cluver Estate viinitila. Tilan 200 hehtaarin  alueet muodostettiin osittain Paul Cluver Estaten viljelemättömästä maasta ja metsähallituksen vastakaadetuista metsäalueista. Aluksi tilan oli tarkoitus viljellä hedelmiä, kunnes maaperän sopivuus viininviljelylle huomattiin.

Thandista tuli itsenäinen yritys 1.10.2009 ja sitä johtaa köyhistä oloista noussut Vernon Henn. Osa yrityksen voitosta käytetään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja työntekijöiden lasten koulutukseen, minkä lisäksi Thandin perustama säätiö tukee paikallisten nuorten pääsyä korkeakouluihin.

Viiniin käytetyt rypäleet kasvoivat Stellenboschin alueella. Maaperältään sorapitoiset ja ilmastoltaan välimerelliset tarhat sopivat hyvin viininviljelyyn. Puristettu rypälemehu kävi viiniksi  ruostumattomissa terästankeissa viileässä, 13-14 asteen lämpötilassa, minkä jälkeen viini sai levätä sakkojen kanssa vielä kaksi kuukautta ennen pullotusta. 

Viini on väriltään kirkas, vaalea sitruunankeltainen. 

Pirteässä tuoksussa on runsaasti hedelmiä ja sitruksia, minkä lisäksi rypäleelle tyypillistä mustaherukan lehteä ja karviaismarjaa.

Maku seurailee tuoksun hedelmäisiä aromeja. Se tarjoaa mustaherukan lehtiä, yrttejä ja nokkosta sekä vihreää parsaa ja kevyen omenaisia vivahteita. Sitrusmainen, pirtsakka hapokkuus tuo kuivaan suutuntumaan ryhtiä. Hapokkuus tuntuu myös kohtuullisen pitkässä, sitruksisessa, hienostuneen mineraalisessa ja kevyen yrttisessä jälkimaussa.

Kokonaisuus on kesäisen raikas ja virkistävä. Viinin hyvän hapokkuuden ansiosta se toimii monenlaisten kevyempien ruokien kumppanina, mutta myös viilennettynä seurusteluun. Kokeile vaikka parsan, äyriäisten ja vaaleiden kalaruokien kanssa. Hinta on pompsahtanut edellisestä tapaamisesta, mutta on edelleen varsin kohtuullinen.

Viinien kanssahan ruokana oli paistettua siikaa, perunapyreetä ja beurre monté kastiketta. Viinin hedelmäisyys toimi hyvin kalan mietojen makujen kanssa tukien niitä, minkä lisäksi hapokkuus leikkasi voipohjaisen kastikkeen rasvaisuutta. Viinin hapokkuus pehmeni hieman ja se tuntu kypsemmän hedelmäiseltä, erityisesti siinä tuntu kypsiä sitruksia, mutta samalla viini säilyi raikkaana. Toimivaa.

Seuraavalla kerralla on sitten vuorossa Uuden-Seelannin Sauvignon Blanc -viini ja kerron samalla myös, kummasta pidin enemmän ja kumpi toimi paremmin ruoan kanssa. 

Kouluarvosana: 8+

Jotain pientä infoa: 

Tuottaja ja luokitus: Thandi Wines, WO Stellenbosch
Alue: Etelä-Afrikka, Western Cape, Coastal Region, Stellenbosch
Rypäleet: Sauvignon Blanc (100%)
Pullo: 0,375 l
Hinta: 5,49e Alko 3.10.2015

maanantai 5. lokakuuta 2015

Olutarvio

Fuller's London Porter


Olen kirjoitellut viinien ohessa muutaman olutarvion lähinnä Ale -oluista, joten nyt olisi sitten vuorossa hieman toisenlainen olut, eli portteri. Portterin synnystä löytyy googlettamalla useita tarinoita, joten en ala niitä tässä kertaamaan.

Portterit ovat yleensä tummia pintahiivaoluita, mutta niitä voidaan valmistaa myös pohjahiivalla. Niiden valmistuksessa käytetään paahdettua mallasta tai ohraa, joskus molempia. Portterin tunnistaa usein tummanruskeasta, lähes mustasta väristä ja runsaista paahteisista, jopa poltetuista aromeista sekä etenkin suklaan ja kahvin vivahteista.

Fullersin portteri on lasissa punertavan tummanruskeaa, lähes mustaa. Olutta peittää erittäin tiheä ja pienikuplainen beige vaahto, joka laskee melko nopeasti ohueksi kerrokseksi juoman pinnalle. Vaahtokerros kestää kuitenkin kohtuullisen pitkään jättäen lasiin lopulta runsaasti pitsiä. 

Tuoksu on portterille tyypillisesti paahteisen maltainen, suklainen ja kahvinen. Siinä on myös kuivaa, puumaista aromia ja lämmetessään myös hieman mämmiä.

Maku on niin ikään paahteisen maltainen ja siitäkin löytyy kahvia ja reippaasti tummaa suklaata. Taustalla on myös lakritsia ja ruisleipää. Suutuntumaltaan olut on täyteläisen pehmeä ja tasapainoinen. Kohtuullisen voimakas humalointi puraisee kevyesti ja jatkuu hieman katkerana  aina pitkään, espressoiseen ja aavistuksen puiseen jälkimakuun.

Elikkäs, olut on lasissa houkottulevan näköinen ja pysyy sellaisena pitkään. Paahteiset aromit ovat hyvässä tasapainossa muiden aromien ja humaloinnin kanssa. Tämä on malliesimerkki portterista ilman mitään puutteita tai häiritseviä tekijöitä. Systembolagetin hinta on loistava Alkoon verrattuna ja mikä parasta, edes tölkistä ei ole jäänyt mitäään metallisia sivumakuja tai muuta. Jos pidät tummista oluista, kokeile ehdottomasti tätä.

Kouluarvosana: 9-

Jotain pientä infoa:

Panimo: Fuller's, Lontoo, Englanti
Oluttyyppi: Porter
Maltaat: Brown, Crystal ja Chocolate
Humalat: Fuggles
Alkoholi: 5,4 %
Pullo: 0,50 l tölkki
Hinta: 21,90 SEK (n. 2,37e) Systembolaget 7/2015 (Alko 3,99e 0,5l plo)

Samalta panimolta:

perjantai 2. lokakuuta 2015

Tarina keltaisesta leskestä

Veuve Clicquot Brut NV


Philippe Clicquot perusti Veuve Clicquotin samppanjatalon Reimsiin vuonna 1772. Myöhemmin hänen poikansa Francois siirtyi talon johtoon ja avioitui Nicole-Barbe Ponsardin kanssa vuonna 1798. Madame Clicquot jäi leskeksi 27-vuotiaana vuonna 1805 miehensä äkillisen poismenon jälkeen ja ottikin perheyrityksen rohkeasti hallintaansa. Hänen onnistuikin kehittää yrityksestä vakaavarainen ja menestyvä. 

Madame Clicquotin johdolla talo valmisti ensimmäisen vuosikertasamppanjan Champagnen historiassa vuonna 1810 ja hän keksi myös valmistaa roseesamppanjaa sekoittamalla. Clicquot teki samppanjasta Euroopan ylhäisön ja varakkaan porvariston suosikki juoman ja talon samppanja pääsi myös hovien suosioon. 

Madame Clicquot loi talon ikonisen etiketin vuonna 1836 ja talon lempinimi "keltainen leski" juontaakin juurensa talon keltaiseen etikettiin ja leskirouvaan, Madame Clicquotiin. Vuosien varrella tämä leskirouva kohtasi monia myrskyjä ja tilanteita vain yksi ajatus mielessään; vain yksi laatu, paras.

Veuve Clicquot on jatkanut laadukkaiden viinien valmistusta innovatiivisesti jo yli 200 vuotta. Nykyaikaisen osaamisen avulla talo luo jatkuvasti uusia Cuvéita ja on kokeilevainen sen suhteen, miten samppanjaa tulisi tarjoilla. Talolla on 393 hehtaaria viinitarhoja, muun muassa 12 eri Grand Cru -alueella ja 18 eri Premier Cru -alueella. Vuodesta 1987 Clicquot on kuulunut ylellisyystuotteita valmistavaan Louis Vuitton Moët Hennessy yritykseen. 

Champagnen alueen lakien mukaan rypäleet on korjattava käsin ja Clicquotin tarhoila onkin joka syksy yli 1200 poimijaa. Kaikkien tarhojen rypäleet ja eri lajikkeet puristetaan ja käytetään erikseen. Ensimmäisen käymisen jälkeen viinit käyvät läpi malolaktisen käymisen. Uusiin viineihin sekoitetaan talon reserve -viinejä, minkä jälkeen ne suodatetaan ja pullotetaan. Pulloihin lisätään pääasiassa hiivasta ja sokerista koostuvaa liqueur de tirage -seosta, minkä jälkeen pullot suljetaan kruunukorkeilla. 

Viini saa kypsyä pulloissa kolmesta ja puolesta vuodesta seitsemään vuoteen. Tänä aikana pulloja tannsitetaan, eli käännellään sitä varten suunnitellussa telineessä, kunnes pullot ovat pystyasennossa pohja ylöspäin ja hiivasakka on valunut pullon kaulaan. Tämän jälkeen viini saa kypsyä hiivasakan päällä, kunnes se poistetaan. Sakanpoiston yhteydessä pullot tyhjenevät hieman, joten niihin lisätään samaa viiniä ja sokerista ligueur d'espédition -liuosta, mikä tasaa samppanjan hapokkuutta ja peittää makuvirheitä. Lopuksi pullo saa lopullisen korkkinsa. 

Veuve Clicquot Brut valmistetaan Pinot Noir-, Pinot Meunier- ja Chardonnay -rypäleistä, jotka kerätään 50-60 eri Cru -luokitellulta tarhalta. Pinot Noir tuo viiniin talon viineille tyypillistä rakennetta ja Pinot Meunier pyöristää makua. Chardonnay taas tuo viinille tyylikästä hienostuneisuutta ja tasapainoa. Talon tyylin varmistamiseksi viiniin käytetään 25-40 prosenttia reserve -viinejä.

Viini on väriltään kaunis kullankeltainen ja tarjoaa runsaat, pitkäkestoiset ja pienet kuplat. 

Tuoksu on hienostunut, kypsän hedelmäinen ja sitruksinen. Siinä tuntuu selvästi paahteisuutta sekä hentoa mineraalisuutta. Runsas. 

Maku on tuoksuntapaan hienostunut ja runsas. Siinä on sitruksia, omenaa ja häivähdys päärynää. Siinä on hiivan tuomaa ranskanleipää ja paahteisuutta sekä miellyttävää mineraalisuutta. Taustalla on myös vaniljaisia häivähdyksiä. Suutuntuma on kuiva ja melko täyteläinen. Runsas, mutta kuitenkin pehmeä hapokkuus viimeistelee nautinnon. Pitkässä jälkimaussa on paahteisuutta ja raikkaita sitruksia. 

Veuve Clicquot Brut on runsas ja moniulotteinen, laadultaan varma samppanja. Mutta jotain siitä jäi puuttumaan. Se onko viini hintansa arvoinen onkin taas toinen juttu, sillä Alkon 50 euron hinta tuntuu turhan korkealta. Vähän aikaa sitten maistelin Bruno Paillard Première Cuvée Brut -samppanjaa, joka on saman hintainen Alkossa ja siinä on myös jotain pienemmän tuottajan persoonallisuutta tähän huomattavasti suuremman talon vakosamppanjaan nähden. Jos törmäät tähän jossain noin 30 euron hintalapun kanssa, osta ihmeessä. Alkosta valitsisin ennimmin pullon Paillardia.

Kouluarvosana: 8,5

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Veuve Clicquot Ponsardin, AC Champagne
Alue: Ranska, Champagne, Montagne de Reims, Reims
Rypäleet: Pinot Noir (50-55%), Pinot Meunier (15-20%) ja Chardonnay (28-33%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 49,90e Alko 14.1.2015

torstai 1. lokakuuta 2015

Barossan Shiraz

Jacob's Creek Reserve Barossa Shiraz 2011


Jacob's Creekin viinit ovat kansainvälisesti tunnettuja, mutta Alkossa tuottajan viinit ovat pääosin Classic -sarjan helppoja ja arkisia perusviinejä, jotka eivät tarjoile mitään yllätyksellistä. Tilausvalikoiman puolella on kuitenkin yksi hieman mielenkiintoisempi viini, eli Jacob's Creek Reserve Shiraz, joka kustantaa nelisen euroa Classic-sarjan viinejä enemmän. 

Viiniin käytetyt rypäleet kasvoivat Barossan laakson parhailla tarhoilla. Vain parhaat ja täysin kypsät rypäleet valittiin mukaan viiniin. Viinin valmistus alkoi rypäleiden puristamisella, minkä ohessa rangat poistettiin. Tämän jälkeen rypälemehu ja kuorimassa kävivät viiniksi neutraaleilla hiivoilla. Käyminen tapahtui 18-28 asteen lämpötiloissa yli 15 päivän ajan. Tänä aikana kuorista uuttui viiniin hyvä väri, aromeja ja tanniineja. Viiniä kypsytettiin uusissa ja käytetyissä amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä yli 22 kuukautta. Kypsytyksen jälkeen lopulliseen sekoitukseen pääsivät vain poikkeuksellisen hyvät viinit.

Viini on väriltään syvän rubiininpunaista ja tummaa.

Tuoksu on runsaan mausteinen ja siinä on myös kupsän marjaisia, luumuisia ja pippurisia aromeita. Tammen tuomat mokkaiset ja vaniljaiset vivahteet ovat myös selkeästi läsnä. Lisäksi tuoksussa on suklaata.

Maku on runsas ja lämmin. Siinä on tuoksun tapaan runsaasti mausteisuutta, minkä lisäksi kypsiä marjoja, kuten boysenmarjaa. Tastalla on myös minttua ja yrttejä sekä tuoksun tapaan tammen tuomia suklaisia, vaniljaisia ja mokkaisia piirteitä. Suutuntuma on täyteläinen ja pehmeiksi kehittyneet tanniinit tuovat viinille luonnetta. Hyvä hapokkuus johtaa viinin pitkään ja mehevän mausteiseen jälkivaikutelmaan.

Viini on tasapainoinen syysiltojen lämmittäjä. Se ei ole paras hintaluokassaan, mutta kulkee hyvin kultaista keskitietä. Niin ja lisäksi, se on kiinnostavin Jacob's Creek -viini Alkon valikoimissa, eli sitä kannattaa kokeilla sellaisenaan tai vaikka syksyn riistaruokien kanssa. Samasta hintaluokasta löytyy parempia ja persoonallisempiakin viinejä, mutta tämä on melko varma valinta kaikkien tuntemalta tuottajalta. 

Kouluarvosana: 8+

Jotain pientä infoa: 

Tuottaja ja luokitus: Jacob's Creek Wines
Alue: Australia, Kaakkois-Australia, Barossa Balley
Rypäleet: Shiraz (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 14,29e Alkon tilausvalikoima 8.1.2015 (14,30e Lokakuu 2015) 

Samalta tuottajalta: