keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Hedelmäpommi: Hewitson Miss Harry Chardonnay

Hewitson Miss Harry Chardonnay 2016

Rhônen laakson viineistä inspiraationsa löytänyt Dean Hewitson perusti nimeään kantavan viinitalon vuonna 1998 Barossan laaksoon Etelä-Australiaan. Hewitson pyrkii käyttämään viineissään vanhojen, pientä satoa tuottavien köynösten laadukkaampia rypäleitä ja Barossan laakson lisäksi viineissä käytetään rypäleitä myös Adelaide Hillsin, Eden Valleyn, Fleurieu Peninsulan ja McLaren Valen viinialueilta. 

Miss Harry on viini, joka sai nimensä Dean Hewitsonin tyttären Harrietin mukaan. Olen kirjoittanut aikaisemmin Alkon valikoimasta jo pidempään löytyneestä, Rhônen laakson perinteisistä lajikkeista valmistetusta punaisesta Miss Harrysta. Kesällä törmäsin Alkossa sitten tähän Miss Harryn valkoiseen versioon. Se on valmistettu Chardonnay rypäleistä, jotka tulevat Golden Mile-nimiseltä viinitarhalta Barossan laaksosta. Köynösten keski-ikä on kiitettävät 35 vuotta. Viinin valmistus tapahtuu viileässä lämpötilassa terästankeissa, joissa se myös lepää lyhyesti ennen pullotusta. 

Viinin väri on tuore, vihertävän keltainen ja kirkas. 

Kevyehkö, mutta leveä ja runsaan hedelmäinen tuoksu on melko raikas. Se tarjoilee kypsiä sitruksia, keltaista omenaa, valkoista persikkaa ja hunajamelonia. Erottuupa joukosta myös kukkaisia, ehkä syreenin mieleen tuovia vivahteita ja hentoa pyöreää kermaisuutta.

Kuivahko maku on tuoksun tapaan runsaan hedelmäinen ja pääosassa tuntuu olevan pirteä sitrushedelmä limettisellä ja sitruunaisella otteella. Kielellä on myös keltaista omenaa ja valkoista persikkaa, aavistus melonia ja päärynää sekä taustalla pysyttelevää kukkaisuutta. Hedelmäisyys tuo kielelle hieman makeuden ja runsauden tuntua, minkä lisäksi kielellä on hieman kermaista pyöreyttäkin. Pirteän sitrusmainen hapokkuus tuo ryhtiä ja tasapainoa. Viipyilevä loppu on kypsän hedelmäinen, päärynäinen ja persikkainen sekä vienon mausteinen. 

Siinä missä Hewitsonin punaiset ovat olleet pääosin positiivisia yllätyksiä, aiheuttaa valkoinen Miss Harry karvaan pettymyksen. Se on kuin mikä tahansa edullinen ja yksinkertainen uuden maailman Chardonnay, ehkä aavistuksen luonteikkaampi kuin alle kympin viinit, muttei onnistu kuitenkaan erottumaan massasta. Viini ei ole lähes 15 euron hintalappunsa arvoinen. Simppeli seurusteluviini, joka maistuu myös yksinkertaisten ja kevyempien ruokien kaverina. 

Kouluarvosana: 7+ Simppeli uuden maailman Chardonnay.
Hinta-laatusuhde: Heikko - laatuunsa nähden kallis. 

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Hewitson
Alue: Australia, Etelä-Australia, Barossa Valley
Tyyli: Valkoviini
Rypäleet: Chardonnay 100%
Pullo: 0,75 l
Hinta: 14,50e Alko 6.7.2017

Samalta tuottajalta:

tiistai 28. marraskuuta 2017

Savulohisalaattia: Tommasi Le Rosse Pinot Grigio

Tommasi Le Rosse Pinot Grigio 2016

Perheomisteinen Tommasi Viticoltori on varmasti monille tuttu viinitalo, löytyyhän tuottajan viinejä Alkon valikoimastakin lähes parikymmentä. Yritys sijaitsee Veneton alueella Pohjois-Italiassa, mutta omistaa viinitiloja myös Lombardian, Toscanan ja Puglian viinialueilla.

Le Rosse on Pinot Grigiosta valmistettu valkoviini, jonka väri on joskus muistuttanut pikemminkin roseeta. Se valmistetaan Valpolicella Classicon alueella sijaitsevalla, 12,5 hehtaarin Le Rosse-nimisellä tarhalla kasvaneista rypäleistä. Valmistus tapahtuu terästankeissa, joissa viiniä myös kypsytetään nelisen kuukautta ennen pullotusta.

Tuore, puhtaan vaalenkeltainen ja hennosti vihertävä väri on kirkas. 

Tuore ja pirteän hedelmäinen tuoksu tarjoilee vihreää omenaa, sitruksia ja mehukasta päärynää sekä häivähdyksiä eksoottisemmasta hedelmästä. Erottuupa joukosta myös mausteisia ja kukkaisia vivahteita sekä aavistus parfyymia. 

Lähes kuiva maku on tuoksun tapaan pirteän hedelmäinen ja makean mausteinen. Kielellä on trooppista hedelmää, mehevää persikkaa, vihreää omneaa ja päärynää sekä kevyen yrttisiä, kukkaisia ja parfyymisia vivahteita. Eloisan sitrusmainen ja pirteä hapokkuus tuo kielelle tasapainoa, raikkautta ja ryhtiä, vaikka viini tuntuukin hedelmäisyyden vuoksi hieman makeahkolta ja pyöreältä. Jälkimaku on lyhyen puoleinen, päärynäisen ja omenaisen hedelmäinen sekä kevyen kukkainen.

Le Rosse Pinot Grigio on hyvin simppeli ja yksinkertainen, aromiensa puolesta lähinnä makean hedelmäinen arkiviini. Jääkaappikylmänä se on lähes kuiva ja ihan juotava, mutta makea hedelmäisyys valtaa kokonaisuuden nopeasti ja viinin vähäinenkin ryhti lässähtää. Viini ei yksinkertaisesti saa hymyä nousemaan huulille etenkään, kun samalla rahalla irtoaa jo ihan toimiviakin perusvalkkareita.


Viini maistuu kohtuu hyvin simppelin savulohisalaatin kaverina. Kaupoissa myytävät savukalat eroavat itse savustetusta mielestäni etenkin savun aromin osalta, enkä ole törmännyt vielä kertaakaan hyvänmakuiseen kaupasta ostettuun savukalaan. Le Rosse maistuu etenkin lohen kanssa muuten mainiosti, mutta juurikin valmiiksi savustetun kalan aromi tekee yhdistelmästä rosoisen. Wasabilla maustettu jogurttikastike pelastaa kuitenkin paljon ja saa lohen ja viinin toimimaan paremmin yhteen. Kokonaisuutena hyvä ja simppeli ruoan ja viinin pari. 

Kouluarvosana: 7- Yksinkertainen, riman alittava massatuotantoviini.
Hinta-laatusuhde: Heikko - turha, laatuunsa nähden kallis viini.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Tommasi Viticoltori, IGT delle Venezie
Alue: Italia, Veneto, Valpolicella Classico
Tyyli: Valkoviini
Rypäleet: Pinot Grigio 100%
Pullo: 0,75 l
Hinta: 12,45e Alko 29.7.2017

Samalta tuottajalta:
Tommasi Valpolicella 2015

perjantai 24. marraskuuta 2017

Maailman parhaat oluet: Founders KBS

Founders KBS - Kentucky Breakfast Stout

Founders Brewing Company on yksi niistä jenkkipanimoista, jotka eivät juurikaan esittelyjä kaipaa. Vuonna 1997 perustettu panimo sijaitsee Grand Rapidsissa, Michiganin osavaltiossa. Founders KBS, eli Kentucky Breakfast Stout on olutharrastajien keskuudessa melkoisen arvostettu olut, jota pidetään yhtenä tyylilajinsa parhaista esityksistä. KBS erilaisilla suklailla ja kahveilla höystetty imperial stout, jota kypsytellään vuoden verran bourbontynnyreissä. Panimon käytössä on osa 1800-luvun lopulla avatun entisen kipsikaivoksen käytäväverkostosta, jonne mahtuu kypsymään useampia tuhansia tynnyreitä olutta.

Hyvin tumma ruskeanmusta, lähes läpinäkymätön ja öljyinen olut kaatuu lasiin melko runsaasti vaahdoten. Sen päälle muodostuu kaunis maitokahvinruskea, noin sormen paksuinen kerros tiiviin pienikuplaista ja kermaista vaahtoa, joka laskeutuu hiljalleen ohuemmaksi kerrokseksi katoamatta täysin. Lasin reunoille jää myös pitsiä. 

Hyvin runsas ja aromaattinen tuoksu, jossa päällimmäisenä on bourbonmainen viski ja tynnyrien tuomat tammiset ja vaniljaiset sävyt. Jopa hieman terävä, mutta hyvin miellyttävä tuoksu tarjoilee myös hyvin paahteista mallasta, vahvaa espressomaista kahvia, tummaa suklaata ja lakritsaa, hieman savua ja tervaa, häivähdyksiä kaakaosta ja tummasta siirapista Myös alkoholi tuntuu taustalla, minkä lisäksi siinä häivähtää kuivattua hedelmää, viikunaa ja luumua sekä hentoa nahkaisuutta ja paahdettua pähkinää. 

Ensimaku on runsas, suuntäyttävän leveä ja miellyttävän paahteinen. Kielellä on heti alkuun hyvin tummapaahteista mallasta ja vahvaa, espressomaista kahvia, hieman tynnyreiden tuomaa vaniljaa, tammea ja bourbonia. Kieleltä löytyy myös tervaisia ja savuisia vivahteita, suolaista lakritsaa ja tummaa suklaata, hieman brittimäistä puuta ja pähkinää, tummaa ruislimppua ja hieman makeamman siirappista limppuisuutta. Taustalla on myös tummia hedelmiä, etenkin kuivattuja luumuja ja taateleita. Humalointi on tuntuvaa ja katkerot mukavasti esillä alusta loppuun. Hyvin täyteläinen ja pyöreä suutuntuma on alkuun samettinen, mutta hetkeä myöhemmin katkerot puuttuvat peliin ja tekevät oluesta hyvin luonteikkaan. Hiilihappoisuus on melko kevyttä ja olut jättää suun tahmaiseksi ja aavistuksen nihkeäksi. Alkoholi tuntuu lähinnä mukavana lämpönä loppua kohden. Bourbontynnyreiden tuomat aromit ovat läsnä myös jälkimaun puolella, minkä lisäksi lopussa on paahteista kahvia, suklaata ja lakritsaa.

Founders Kentucky Breakfast Stout on laadukas ja onnistunut tyylilajinsa edustaja, kuten muutkin maistamani Foundersin oluet. Se on vivahteikas ja kiehtovan monitahoinen, kielellä samettinen, mutta loppua kohden teräväkulmaisempi ja luonteikkaampi. Onko se kuitenkaan yhdeksän euron hintansa arvoinen? Mielestäni on, vaikka hinta tuntuukin korkealta etenkin, kun samalla rahalla irtoaa valtaosa Alkon valikoiman oluista.

Kouluarvosana: 10- Loistava, kiehtova ja mielenkiintoinen Imperial Stout
Hinta-laatusuhde: Hyvä - hintansa arvoinen. 

Jotain pientä infoa:

Alue: Yhdysvallat, Michigan, Grand Rapids
Oluttyyppi: Imperial Stout
Maltaat: N/A
Humalat: N/A
Alkoholi: 11,9%
Pullo: 0,355 l
Hinta: 8,98e Alko 22.5.2017

Samalta panimolta: 

tiistai 21. marraskuuta 2017

Parhaat suomalaiset oluet: Bryggeri Sofia Imperial Stout

Bryggeri Helsinki Sofia Imperial Stout

Helsinkiläinen panimoravintola Bryggeri lienee monille oluen ystäville tuttu. Itselleni se on kuitenkin vielä tuore tuttavuus ja nyt vuorossa oleva Sofia Imperial Stout on ensimmäinen maistamani olut kyseiseltä panimolta. Sofia on yksi niistä panimotuotteista, jotka ovat olleet ostoslistallani pitkään, sillä sen saatavuus on ollut melkoisen heikkoa. Kyseessä on pale ale, kristalli- ja mustamaltaista sekä  paahdetusta ohrasta ja speltistä valmistettu, Magnumilla, Challengerilla ja East Kent Goldingsilla humaloitu imperial stout, jolle Bryggeri lupaa katkeroita 65 IBUn verran, kun Alko taas hieman runsaammin 84 yksikön edestä. Sitten itse asiaan. 

Lähes musta, hyvin tumma mahonginruskea ja melko samea olut kaatuu lasiin hyvin vähäisesti vaahdoten. Päälle muodostuu ohut, tiiviin pienikuplainen tumman beige vaahtohuntu, joka laskeutuu nopeasti ohueksi pitsiharsoksi juoman pinnalle. 

Runsas ja vivahteikas, reilun paahteinen ja kahvinen, makeahkon maltainen tuoksu. Maltaisuus tuo paahteisuuden lisäksi mieleen myös tumman ruisleivän, makeutetun espresson ja hieman kitkerämmän kahvin, minkä lisäksi tuoksussa häivähtää aavistus karamellia, suklaata, salmiakkia ja lakritsia, hentoa savua ja tummaa hedelmää sekä makeaa kaakaota. Humalointi erottuu tuoksussa melko lievästi yrttisenä. Kaiken kaikkiaan tuoksu on makean sävytteinen, hyvin intensiivinen, tasapainoinen ja herkullinen. 

Olut on kielellä paksuhko ja öljyinen, voimakkaan paahteinen ja espressoinen, makeahkon maltainen ja happama, hieman bitterinenkin. Kielellä on paahdettua, lähes palanutta ja nokista mallasta, voimakasta espressoa, vasta jauhettuja espressopapuja ja muutenkin tummaa kahvia, ruislimppua ja ruisleivän lähes palanutta kuorta. Humalointi tuntuu bitterisen yrttisenä ja hieman pihkaisena, katkerot puolestaan tuntuvina ja puraisevatkin kuivakan yrttisellä otteella. Erottuupa kieleltä myös aavistus tummaa suklaata ja kaakaota, hieman suolaista lakritsaa, salmiakkia ja hyvin hentoa, tummaa ja kuivattua hedelmää, ehkä taatelia. Suutuntuma on melko täyteläinen, samettinen ja kermainen, öljyisen paksuhko ja suun täyttävä. Tuntuvat katkerot ryhdittävät ja tasapainottavat olutta mukavasti. Hiilihapot ovat maltillisia ja pehmeitä. Viipyilevä jälkimaku jatkuu runsaana ja paaheisena, melko katkerana; espressoa, salmiakkia, hieman nokea, makeaa kaakaota ja suklaata. Myös alkoholi tuntuu lopussa nielua lämmittävänä.

Bryggerin Sofia on loistava imperial stout. Sen aromi- ja makumaailmat ovat hyvin moniulotteisia ja vivahteikkaita, vaikka paahteisuus ja kahvi ovatkin selkeimmin esillä on vaikutelma tasapainoinen ja herkullinen. Sofia on mielestäni suomalaisten panimotuotteiden parasta antia ja yltää maistamieni oluiden joukosta hyvin lähelle kärkisijoja. Kuuden euron hinta voi kuulostaa kovalta, mutta jälleen kerran Alkon yleiseen hintatasoon nähden Sofia on kuitenkin edullinen tapaus. Sofia on hieno nautiskeluolut, mutta toimii varmasti myös ruokapöydässä.

Kouluarvosana: 9,5 Lähes täydellinen imperial stout.
Hinta-laatusuhde: Loistava, edullinen ostos. 

Jotain pientä infoa:

Alue: Suomi, Helsinki
Oluttyyppi: Imperial Stout
Maltaat: Pale Ale-, Kristalli- ja mustamallas, paahdettu ohra ja speltti
Humalat: Magnum, Challenger, East Kent Goldings
Alkoholi: 9,0%
Pullo: 0,33 l 
Hinta: 5,96e Alko 4.7.2017

perjantai 17. marraskuuta 2017

Wyndham Estate Bin 555 Shiraz

Wyndham Estate Bin 555 Shiraz 2015

Wyndham Estate on Australian vanhin edelleen toiminnassa oleva viinitalo ja sen historia yltää vuoteen 1830, jolloin George Wyndham istutti ensimmäiset köynöksensä New South Walesin alueelle. George Wyndham istutti myös Australian ensimmäiset Shiraz-köynökset ja hänen viininsä alkoivat kahmimaan palkintoja jo 1860-luvulla. Viinitalo on nykyisin Pernod Ricardin omistuksessa.

Wyndhamin Bin 555 on Australian suosituin Shiraz-viini ja se onkin kerännyt kunnioitettavan määrän palkintoja ja tunnustusta kansainvälisissä viinialan kilpailuissa. Vuonna 2009 viinin vuosikerta 2005 valittiin jopa maailman parhaaksi Shiraz-viiniksi. Se valmistetaan talon viininvalmistus tiimin pääosin Etelä-Australian viinialueilta tarkasti valitsemista rypäleistä ja sitä kypsytetään amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä 12-15 kuukauden ajan. 

Intensiivinen, syvän rubiininpunainen viini oranssinpunaisin vivahtein.

Runsas ja mehevä, tumman hedelmäinen tuoksu tuo mieleen luumut ja mausteet sekä eukalyptuksen. Siitä erottuu myös karhunvatukkaa, mustaherukkaa ja boysenmarjaa sekä maaperästä viestivää tomua ja kuivaa lehteä, kevyen paahteisia ja hennon savuisia vivahteita.

Täyteläinen maku on mehevän ja mehukkaan hedelmäinen, tumman luumuinen, karhunvatukkainen ja mustaherukkainen sekä paahteisen tamminen. Kielellä on myös mausteita ja melko reilulla otteella eukalyptusta ja bitteristä yrttiä sekä hieman piparminttua ja kuivia puista tippuneita lehtiä. Keskimaun puolella mausteisuus kääntyy enemmän pippuriseen suuntaan, minkä lisäksi kieleltä löytyy lakritsaa, makeaa vaniljaa ja hieman savua. Täyteläinen suutuntuma on melko uutteinen ja runsas, mitä tuntuvat tanniinitkin korostavat. Tuore ja marjaisa hapokkuus tuo kokonaisuuteen ryhtiä. Viipyilevä loppu on melko kuivakka, tumman hedelmäinen, yrttisen eukalyptuksinen ja mausteinen, minkä lisäksi alkoholi tuntuu selkeästi kielellä. 

Wyhdham Bin 555 on tuttu viini vuosien takaa ja joskus se myös upposi minulle hyvin. Nyt useamman vuoden tauon jälkeen viini tuntuu lähinnä rosoiselta ja yliampuvan eukalyptuksiselta, jopa hieman tasapainottomalta. Pientä plussaa siitä, ettei se ole liiallisen mehevä, kuten australialaisilla Shiraz-viineillä on tapana. Runsas ja täyteläinen viini maistuu hyvin tummien ja voimakasmakuisten liharuokien seurassa. Viinin laatu ei kuitenkaan yllä hinnan tasolle ja samalla rahalla löytyy parempiakin viinejä. 

Kouluarvosana: 8 Perus aussi-shiraz.
Hinta-laatusuhde: Ok - hieman hintava.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Pernod Ricard Winemakers, Wyndham Estate
Alue: Australia, Kaakkois-Australia
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Shiraz (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 13,98e Alko 26.8.2017

Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen

Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen

Bambergin kaupungissa, Baijerin koillisosassa sijaitseva Heller-Trum lienee maailman kuuluisin savuolutpanimo, jonka pitkät oluenpanoperinteet vievät aina vuoteen 1405. Panimo käyttää vielä tänäkin päivänä itse mallastettua ohraa, joka kuivataan mallastuksen jälkeen perinteiseen tyyliin pyökkitulen yllä, mistä maltaat saavat savunarominsa. Oluiden kypsytys tapahtuu panimon alapuolelta löytyvissä 600 vuotta vanhoissa kellareissa. Nyt vuorossa oleva Rauchbier Märzen lienee panimon tunnetuin tuote. 

Kaunis, punaisen ruskea ja kirkas olut vaahtoaa runsaasti. Päälle muodostuu kolmen sormen paksuinen, tuuhea ja kuohkea beigen sävyinen vaahtokruunu, joka laskeutuu melko vikkelästi ohuemmaksi kerrokseksi jättäen lasin reunoille paksua ja runsasta pitsikuviota. 

Viimeistään hyvin voimakas ja aromaattinen tuoksu saa mielenkiinnon heräämään. Sen savuisuus ja makeahko olemus muistuttavat etäisesti skotlantilaista savuviskiä. Savuisuus tuo mieleen myös lihaisia, savukinkkuisia aromeita, hieman tervaa ja tervaleijonaa, vasta tervattua puuta, minkä lisäksi siitä erottuu paahtuneen maltaisia vivahteita, aavistus kuivakan puista humalaa ja kuivattua, lähes mustaa hedelmää. Häivähtääpä taustalla myös porontaljaa ja nahkaa. 

Ensimaku yllättää kevyellä ja miellyttävällä olemuksellaan runsaan tuoksun jälkeen. Kielellä on runsaasti savuisia ja savuisen maltaisia makuja, mutta makujen kirjo on muutenkin todella runsas. Kielellä on paahteista, hieman makeahkoa mallasta, mallasleipää, tuoretta ruisleipää, savua, savustettua kinkkua ja tervaleijonaa. Humalointi on kuivakan puumaista ja katkerot pehmeitä. Taustalla on myös aavistus tummaa kuivattua hedelmää ja nahkaa. Suutuntuma asettuu keskitäyteläisen ja täyteläisen välimaastoon ja vetisyyttä ei kieleltä löydy. Hiilihappoja on keskiasteisesti ja ne tuntuvat alkuun hieman pisteleviltä, mutta pehmenevät ja tuntuvat sulavan kielelle. Jälkimaku on viipyilevä ja lämmittävä, makean maltainen, tervaleijonainen, savuinen ja kevyen hedelmäinen, minkä lisäksi myös katkerot korostuvat lopussa hieman. Olut jättää suun aavistuksen nihkeäksi.

Tämä on varmaan ensimmäinen maistamani savuolut tai ainakin ensimmäinen, josta olen muistiinpanoja rustannut. Se on myös ollut ostoslistallani vuosia, mutta ennakkoluuloista johtuen jäänyt aina Alkon hyllylle. Nyt kun se lopulta päätyi mukaan, onnistui se yllättämään todella positiivisesti runsaalla aromikkuudellaan ja loistavalla tasapainollaan. Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen on mielenkiintoinen, suorastaan kiehtova olut, joka on Alkon hintatasoon nähden enemmän kuin hintansa arvoinen. 

Kouluarvosana: 8,5 Mielenkiintoinen, erilainen lager.
Hinta-laatusuhde: Erittäin hyvä - enemmän kuin hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa:

Panimo: Heller-Trum
Alue: Saksa, Bayern, Bamberg
Oluttyyppi: Lager, Savuolut / Rauchbier
Maltaat: Savumaltaat
Humalat: Baijerilaiset humalat
Alkoholi: 5,1%
Pullo: 0,50 l
Hinta: 3,78e Alko 4.7.2017

tiistai 14. marraskuuta 2017

Sipulipihviä ja viiniä: Terra d'Uro Finca La Rana

Terra d'Uro Finca La Rana 2012

Toron alueella Castilla y Leónissa sijaitseva Terra d'Uro on viinitalo, joka sai alkunsa Oscar Garroten, Cristiano Van Zellerin ja Javier "Pipa" Ortegon yhteisen projektin myötä. Pipa on työskennellyt yli 20-vuotisen uransa aikana monien Espanjan arvostetuimpien viinitalojen palveluksessa. Van Zeller puolestaan on maailman kuulu viinintekijä ja yksi Douron laakson suurimmista nimistä. 

Talolla on kolme viinitarhaa, joilla viljellään Tempranilloa. Köynösten ikä vaihtelee viidestätoista vuodesta yli 140 vuoteen ja vanhimmat köynökset ovat ajalta ennen viinikirvan tuhoja. Tarhat eivät ole ainakaan vielä luomusertifioituja, mutta viljely tapahtuu täysin luonnonmukaisesti. Lähes kaikki työt, kuten sadonkorjuu ja rankojen erottelu rypäleistä tapahtuu käsin. Käyminen ja kypsytys tapahtuvat ranskalaisissa tammitynnyreissä. Viinejä ei suodateta tai kirkastella, sillä Terra d'Uro haluaa valmistaa luonnollisesti laadukkaita viinejä. 

Finca La Rana on Tempranillosta valmistettu viini, johon käytettävät rypäleet tulevat saman nimiseltä tarhalta. Köynökset ovat 25-vuotiaita. Käyminen tapahtuu ranskalaisissa tammitynnyreissä, joissa viiniä myös kypsytetään vähintään kymmenen kuukauden ajan. 

Intensiivinen, syvän purppuranpunainen väri vaalenee lasin reunoja kohti kirsikan kautta pinkin sävyihin. 

Tuore ja tumman hedelmäinen tuoksu viestii kypsistä puna- ja mustaherukoista sekä mehevistä karhunvatukoista ja luumuista. Siinä on myös makean mausteisia ja tammisia sävyjä, paahteisuutta ja vaniljaa. Häivähtääpä taustalla myös yrttisiä vivahteita, jotka tuovat mieleen rosmariinin, aavistus anista sekä mustan multaista maaperäisyyttä.

Täyteläinen maku on tuoksun tapaan tuore ja tumman hedelmäinen, paahteisen tamminen ja mausteinen, etenkin vaniljainen. Kielellä on luumua, karhunvatukkaa ja mustaherukkaa sekä yrttisiä vivahteita, etenkin rosmariinia. Viini saa täyteläisen rungon ja hyvän ryhdin tuntuvista tanniineista ja pirteästä, puolukkaisesta hapokkuudesta, jotka myös kuivattavat suuta loppua kohden. Viipyilevä jälkimaku on mustaherukkainen ja muutenkin tumman hedelmäinen, minkä lisäksi kielellä häivähtää yrttejä ja aavistus kahvia.

Terra d'Uro Finca La Rana on tasapainoinen ja laadukas, maukas ja maistuva, hintaisekseen mitä mainioin viini. Se on mielenkiintoisempi kuin monet saman hintaluokan espanjalaiset Alkossa, mutta tästä huolimatta melko peruskauraa. Viini maistuu sellaisenaan hyvässä seurassa, mutta myös tummemmat medium-kypsät liharuoat saavat viinistä hienon parin.


Tällä kertaa lautaselle päätyi sipulipihvi naudan sisäfileestä punaviinikastikkeella ja muusilla. Tästä muodostuikin maistuva pari viinille, kun rosee liha kesytti viinin tanniinit ja viinin marjaisa hapokkuus tasapainotti ruoan rasvaisuutta. Etenkin liha, kastike ja haudutettu sipuli maistuvat hienosti viinin seurana. Tasapainoista ja harmonista, kunhan liha on roseeta, kypsän lihan kanssa viini tuskin on kotonaan.

Kouluarvosana: 8+ Maukas ja tasapainoinen viini.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Hacienda Terra d'Uro, DO Toro
Alue: Espanja, Castilla y León, Toro
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Tinta de Toro (Tempranillo) 100%
Pullo: 0,75 l
Hinta: 12,41e (9,95e + toimituskulut n. 2,46e) Décantalo 16.4.2017

perjantai 10. marraskuuta 2017

Vanhemmat vuosikerrat: Château Musar Red 2001

Château Musar Red 2001

Toinen Alkoon keväällä ilmestynyt Château Musarin vanhempi vuosikerta oli 2001. Kerroin jo edellisen, vuosikerran 1998 kohdalla hieman Château Musarin tarinasta ja tämän kyseisen viinin valmistuksesta, joten nyt hyppään suoraan tämän kyseisen vuosikerran kimppuun.

Siinä missä vuosi 1998 oli Bekaan laaksossa melko tavanomainen, 2001 oli hyvin epätavallinen. Se alkoi tavalliseen tapaan kylmänä ja sateisena, mutta muuttui nopeasti lämpimämmäksi ja heinä-elokuun aikaan lämpötilat kohosivat jo keskimääräistä korkeammiksi. Sademäärät jäivät sen sijaan tavallista matalammaksi ja satomäärät noin 15 prosenttia tavallista pienemmäksi.

Ohut kuorisia rypäleitä tuottavat Cinsault köynökset kärsivät korkeasta lämpötilasta ja kuivuudesta, kun paksu kuorisemmat Cabernet ja Carignan pääsivät vähemmällä. Rypäleiden tanniinit ja hapokkuus jäivät matalalle tasolle, mutta ne olivat kuitenkin terveitä. Vuosikerrassa 2001 Cabernet Sauvignon ja Carignan dominoivat heikommin menestyneen Cinsaultin jäädessä pienempään rooliin. Viini kävi tavalliseen tapaan betonisammioissa ja kypsyi ranskalaisissa tammitynnyreissä. Pullotus tapahtui kesällä 2004.

Tyylikkäästi kehittynyt, keskisyvä rusehtavan ruosteenpunainen väri kääntyy lasin reunoja kohti kauniin tiilen ja poltetun saven punaisiin sävyihin. Viini on aavistuksen utuista, lähes kirkasta. 

Alkuun hieman sulkeutunut tuoksu avautuu hiljalleen tyylikkääksi, kypsäksi ja monitahoiseksi aromipaletiksi. Kuivattua hedelmää, kirsikkaa ja viikunaa, kypsää mustaherukkaa, karhunvatukkaa ja kirsikkaa. Kypsytyksen ja ikääntymisen tuomat aromit tuovat mieleen tupakan, nahan ja mausteet, kuten muskottipähkinän ja kanelin sekä hieman lakritsaa. Lisäksi tuoksussa on hieman tomuista maaperää, aavistus mustaa oliivia ja hieman eläimellisiä piirteitä. 

Melko täyteläinen maku on varsin kehittynyt ja pehmeä. Hedelmäisyyden osalta Cabernet dominoi kielellä mustaherukan voimin, minkä lisäksi löytyy karhunvatukoita ja luumuja sekä punaista kirsikkaa, hieman mesimarjaa ja kuivattua hedelmä, kuten taatelia, luumua, kirsikkaa ja viikunaa. Kielellä on myös mausteisuutta, paahteisuutta ja nahkaa, aavistuksen savuista tervaa, hieman tuoretta lakritsaa ja salmiakkia sekä tumman suklaisia häivähdyksiä. Häivähtääpä kielellä myös tomuisen maaperäisiä vivahteita ja hieman sieniä sekä lihaisuutta. Tanniinit ovat samettisen pehmeitä ja tuovat viinille hyvän rungon ja hapokkuuskin riittää tukemaan viinin selkärankaa hienosti. Kielellä jää viipyilemään kohtuullisen lämmittävä ja kypsän, jopa haudutetun kirsikkainen, makean mausteinen, neilikkainen ja kanelinen jälkimaku, jossa häivähtää myös hieman jotain kolamaista.

Kokonaisuutena viini on tasapainoinen ja harmoninen, moniulotteinen ja todella hienosti kehittynyt, mutta osin hieman tuoreemmankin oloinen. Suurempia virheitä siitä ei lyödy ja viini vaikuttaa kaikin puolin laadukkaalta. Pullon korkki oli melko kostea ja mureneva ja nousi noin kolmanneksen ennen kuin murentui poikki. Itse viini ei kuitenkaan ollut korkin kohtalosta ehtinyt vielä kärsiä. Lisäksi viinin dekantointi on suositeltavaa, sillä tässäkin pullossa on sakkaa ja viini kaipaa ilmaa avautuakseen kunnolla. Tämäkin viini on erinomainen nautiskelujuoma, mutta myös tummat liharuoat ilman turhan voimakkaita tai teräviä makuja voisi toimia viinin kanssa. 

Château Musarin vuosikerrat 1998 ja 2001 poikkeavat selkeästi toisistaan, vaikka on viineille paljon yhteistäkin. Kyseessä on kaksi erilaista vuosikertaa, jotka täytyy kokea itse, sillä niiden kuvailu on melko vaikeaa. Molemmat ovat kehittyneitä ja tyylikkäitä viinejä, mutta 2001 on kuitenkin selkeästi tuoreemman oloinen ja Cabernet tuntuu dominoivan sitä hieman mustaherukan aromillaan. Lisäksi vuosikerta 1998 tuntuu hieman kevyemmältä ja tuo etäisesti mieleen kehittyneemmän Bourgognen viinin, kun taas 2001 on hieman runsaamman oloinen ja muistuttaa tyyliltään hieman Bordeaux'n viinejä. Omaan makuuni vanhempi vuosikerta istui paremmin, mutta makuasioistahan ei voi kiistellä.

Kouluarvosana: 9+ Tyylikäs, upean monitahoinen viini.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Château Musar
Alue: Libanon, Bekaa Valley
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Cinsault, Carignan
Pullo: 0,375 l
Hinta: 22,90e Alko 13.4.2017

Samalta tuottajalta:
Château Musar Red 1998

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Vanhemmat vuosikerrat: Château Musar Red 1998

Château Musar Red 1998

Château Musar kuulostaa varmasti tutulta jokaisen viininystävän korvaan, onhan kyseessä mielenkiintoinen kulttituottaja. Kun Alkon valikoimiin ilmestyi keväällä kaksi vanhempaa vuosikertaa Château Musaria puolikkaissa pulloissa, piti molemmat lisätä samantien ostoskoriin. Vanhempi viineistä oli tämä vuoden 1998 viini.

Vain 20-vuotias Gaston Hochar perusti talon vuonna 1930. Hänen vanhin poikansa, Serge Hochar (1939-2014) siirtyi talon johtoon vuonna 1959 suoritettuaan enologin opintonsa Bordeaux'ssa. Kun Serge oli talon johdossa ja viinintekijänä, onnistui hänen nostaa talon maine uudelle tasolle. Kansainväliseen julkisuuteen Château Musar nousi vuonna 1979 Bristolin viinimessujen myötä.

Talolla on 180 hehtaaria viinitarhoja Bekaan laaksossa, noin 30 kilometrin päässä Beirutista koilliseen. Musarin filosofia on valmistaa täysin luonnonmukaisia viinejä, joiden valmistukseen puututaan mahdollisimman vähän koko prosessin aikana. Talon tarhat kasvavat käytännössä täysin luonnonmukaisesti ja Musar oli vuonna 2006 Libanonin ensimmäinen luomu-sertifioitu viljelijä. Myös valmistus tapahtuu mahdollisimman vähällä ihmiskosketuksella ja viinit  käyvät spontaanisti luonnollisilla hiivoilla.

Punainen Château Musar valmistetaan Cabernet Sauvignon, Cinsault ja Carignan rypäleistä, eli klassisista Bordeaux'n ja Rhônen lajikkeista. Rypäleet tulevat 1930-luvulla istutetuilta tarhoilta, jonka vähäsatoisten köynösten keski-ikä on 40 vuotta. Tarhojen maaperät vaihtelevat suuresti ja tuottavat näin hyvin erilaisia rypäleitä, jotka tuovat omaa persoonaansa viineihin. Sadonkorjuu sijoittuu elo- ja lokakuun välillä ja se hoidetaan aina käsin. Jokainen vuosikerta on yksilöllinen ja rypäleiden suhteet vaihtelevat, mutta talon tyyli säilyy vuodesta toiseen.

Spontaanisti tapahtuva käyminen betonisammioissa kestää pitkälle seuraavaan kevääseen. Noin puoli vuotta sadonkorjuun jälkeen viini siirretään kypsymään 12 kuukaudeksi ranskalaisiin Neversin tammitynnyreihin, joista hyvin pieni osa uusitaan vuosittain. Tämän jälkeen eri viineistä sekoitetaan lopullinen blendi, joka jätetään lepäämään sementtisammioihin vielä vuodeksi. Viinit pullotetaan kirkastamatta ja suodattamatta, minkä jälkeen ne viettävät talon kellareissa vähintään neljän vuoden ajan. Viini pääsee lopulta myyntiin seitsemän vuotta sadonkorjuun jälkeen, mikäli se on tuottajan mielestä valmis. Nämä ovat viinejä, jotka kestävät vuosikymmeniä ja talon kellareista löytyykin viinejä 1950-luvulta lähtien.

Vuosikerta 1998 on Cinsault voittoinen sekoitus Cabernetin ja Carignanin jäädessä pienempiin rooleihin. Sadonkorjuun alkaessa 9. syyskuuta, rypäleet olivat kypsyneet hyvin epätasaisesti ja osa niistä sai kypsyä vielä pari viikkoa lisää. Valmistus tapahtui normaalin kaavan mukaan, käyminen hieman tavallista nopeampaa tahtia. Lopullinen viini sekoitettiin syyskuussa 2000 ja pullotettin elokuussa 2001.

Kun viinillä on ikää lähes 20 vuotta, on pullon avaaminen varsin jännittävää; missä kunnossa viini on? Onko siinä korkkivika? Kapselin alta voi paljastua esimerkiksi hometta tai korkki voi olla kostunut, mutta tässä vaiheessa ei kannata vielä säikähtää, sillä tälläiset asiat eivät automaattisesti tarkoita korkkivikaa. Ja korkkivikainen viinihän voi yhtä hyvin olla kaksi kuin 20 vuotiastakin. Joskus korkkivikaa ei edes pysty päättelemään korkin ulkonäöstä ja sen huomaakin vasta haistaessa tai maistaessa viiniä. Lähes kaikki korkkivikaiset viinit joihin olen törmännyt, ovat olleet nuorempia viinejä. Joka tapauksessa, kun avasin tämän pullon, irtosi korkki kokonaisena, mutta se oli kostunut lähes puoleen väliin asti. Tässä vaiheessa alkaa aina jännittämään onko viini pilalla, mutta jälleen kerran korkkiin ei voinut luottaa ja viini oli hyvässä kunnossa.

Viini kannattaa dekantoida, sillä pullosta löytyy sakkaa ja viini tarvitsee ilmaa avautuakseen. Viini on väriltään melko intensiivistä, kehittyneen rusehtavanpunaista ja lähes kirkasta. Väri taittuu lasin reunoja koti poltetun tiilen sävyihin.

Hyvin intensiivinen ja tyylikkäästi kehittynyt tuoksu on moniulotteinen ja kypsä, upean tasapainoinen ja harmoninen. Siinä on hienosti konsentroitunutta kuivattua hedelmää ja hillittyä paahteisuutta, makeita kuivattuja viikunoita, taateleita ja luumuja sekä kypsää punaista kirsikkaa ja hentoa, miellyttävää mustaherukkaa ja mustikkaa. Siinä on myös kypsytyksen tuomaa makeahkoa mausteisuutta ja vaniljaa sekä ikääntymisen tuomia vivahteita setristä, nahasta, pähkinöistä ja sikarista. Erottuupa taustalla myös hennon kukkaisia vivahteita ja kivikkoista maaperää, jopa hienoista lihaisuutta. 

Keskitäyteläinen maku on tuoksun tapaan melko kehittynyt ja kielen päältä löytyy kypsän ja kuivatun hedelmäisiä makuja, etenkin kypsiä punaisia luumuja, puna- ja mustaherukoita, kuivattuja kirsikoita, taateleita ja viikunoita, rusinaa ja hieman marjahilloa. Tuoksun tapaan pitkä ikä tuntuu myös maun puolella paahteisuuden, nahan, setrin ja mausteiden, etenkin kardemumman ja hillityn vaniljan muodossa. Lisäksi kielellä on aavistus yrteistä ja tupakasta sekä hyvin hentoa orvokkia. Kypsät, silkkisen pehmeät tanniinit ja hyvin säilynyt, kirsikkainen hapokkuus tuovat viinille tyylikkään rungon ja tasapainon. Jälkimaku on erittäin pitkään viipyilevä ja kielellä on kypsää punaista hedelmää, hieman punaherukkaa, kirsikkaa ja luumua sekä mausteita. Hillittyä ja herkullista.

Vuoden 1998 Château Musar on upeasti kehittynyt ja harmoninen, todella hieno ja tasapainoinen viini. Siinä on upeasti konsentroitunutta hedelmää ja kypsytyksen tuomaa aromikkuutta ja viiniä voisi vain nuuhkia koko päivän. Viinin tyylikäs olemus tuo etäisesti mieleen jopa ikääntyneen Bourgognen viinin, uskomaton tasapainoi ja harmonia. Mielestäni viinin hinta-laatusuhde on Alkon hintatason huomioon ottaen erinomainen ja on positiivista, että monopolistamme saa näinkin speciaalia tavaraa. Tämä viini on todellinen nautiskelujuoma, joka vaatii aikaa jo avautuakseen, joten pulloa ei kannata avata turhan kiireisellä hetkellä. Mikäli viinin haluaa nauttia ruoan kanssa, kannattaa unohtaa pippuripihvit ja muut voimakkaat ruoat ja keskittyä hillitympiin makuihin.

Kouluarvosana: 9,5 Tyylikäs, hienosti kehittynyt huippuviini.
Hinta-laatusuhde: Erittäin hyvä - hinnaltaan edullinen.

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Château Musar
Alue: Libanon, Bekaa Valley
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Carignan (Mazuelo), Cinsault
Pullo: 0,375 l
Hinta: 24,36e Alko 13.4.2017

Samalta tuottajalta:
Château Musar Red 2001

maanantai 6. marraskuuta 2017

Freesimpää Cavaa: Bohigas Brut Reserva

Bohigas Brut Reserva

Bohigasin perhe on viljellyt ja valmistanut viiniä Anoia-joen ympäröimällä tilallaan Can Maciàssa Òdenan alueella jo yli kahdeksan vuosikymmenen ajan. Tila levittäytyy 200 hehtaarin alalle, josta 35 hehtaaria on viinitarhoja. Perheen omistuksessa on ollut toinenkin viinitila jo yli 50 vuoden ajan. Tämä tila sijaitsee Gelidan alueella ja sen tarhat levittäytyvät 54 hehtaarin alalle. Bohigasin vuosituotanto on noin 650 000 pulloa, josta valtaosa (n. 560 000 pulloa) on Cavaa.

Perhe on valmistanut Cavaa 1930-luvulta lähtien. Brut Reserve on perinteisistä Cava-lajikkeista valmistettu viini ja osa siihen käytettävistä rypäleistä tulee yli 50-vuotiaista köynöksistä. Perusviinit valmistetaan terästankeissa ja toinen käyminen tapahtuu luonnollisesti pulloissa, minkä jälken viiniä kypsytetään talon kellareissa vähintään 15 kuukauden ajan. 

Vaalean oljenkeltainen väri on puhdas ja kirkas. Kohtuu pienet kuplat ovat melko runsaita ja kestävät lasissa pitkään.

Tuore ja varsin aromaattinen, runsaan hedelmäinen ja sitruksinen tuoksu tarjoilee omenaisia ja mehevän päärynäisiä häivähdyksiä, vaaleita kukkia ja hentoa mineraalisuutta. Siinä on myös kypsytyksen tuomia hennon hiivaisia vivahteita, aavistuksia makeista mausteista ja vaniljasta, muttei Cavalle tyypillistä reilua paahteisuutta. 

Kuiva maku on melko tuore, hedelmäinen ja sitruksinen. Kielellä on raikasta limettiä ja sitruunaa, vihreää omenaa ja päärynää sekä kypsemmän tuntuista omenaa. Lisäksi löytyy kukkaisia vivahteita, hieman makeahkoa mausteisuutta sekä kalkkikivistä mineraalisuutta ja hieman leivonnaiset mieleen tuovaa hiivaisuutta. Viini tuntuu kielellä keskitäyteläiseltä ja pirteän omenainen ja sitruksinen hapokkuus tekee siitä raikkaan ja ryhdikkään. Viipyilevä jälkimaku on vihreän omenainen, sitruksinen ja hennon mausteinen ja saa veden nousemaan kielelle. 

Bohigas Brut Reserve on mielenkiintoinen, tuoreempi ja kevyempi kuin valtaosa muista vastaantulleista Cavoista. Edulliset Cavat tuntuvat usein turhankin paahteisilta, mutta tämän kohdalla kypsytys tuntuu lähinnä herkkäaromisena hiivaisuutena. Tästä huolimatta viini ei ole proseccomaisen helppo vaan jämäkän tuntuinen pakkaus. Reilun kympin hintalappu kotiin kannettuna on ihan hyvä tästä viinistä. Se maistuu aperitiivina ja seurustelujuomana, mutta myös kevyempien kala- ja äyriäisruokien, kasvisruokien ja pikkusuolaisten kaverina.

Kouluarvosana: 8+ Persoonallinen, hieman freesimpi Cava.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - hintansa arvoinen. 

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: Fermí Bohigas, DO Cava
Alue: Espanja, Katalonia, Barcelona, Òdena
Tyyli: Kuohuviini, Cava
Rypäleet: Xarel.lo (50%), Macabeo (30%), Parellada (20%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 11,66e (9,20e + toimituskulut n. 2,46e) Décantalo 16.4.2017

perjantai 3. marraskuuta 2017

Viiniä ja lammasta: Tsantali Maronia Mavroudi

Tsantali Maronia Mavroudi 2010

Evangelos Tsantalis on yli 120-vuotisella historiallaan yksi Kreikan vanhimpia viinintuottajia. Tsantalin perhe viljelee viiniä viidellä alueella Pohjois-Kreikassa sekä Santorinin saaristossa etelässä ja kuuluu Kreikan suurimpien tuottajien joukkoon. Talon vuosituotanto on lähes 9 miljoonan pulloa viiniä ja vajaat pari miljoonaa pulloa tisleitä, kuten Ouzoa. Tsantalin tuotteista yli puolet menee vientiin ja tuottajan osuus Kreikan viininviennissä on yli 30 prosenttia. Hieman enemmän tuottajasta löytyy täältä.

Nyt vuorossa on viini, joka valmistetaan hieman harvinaisemmasta lajikkeesta, Mavroudista. Rypäleet kerätään käsin ja viini valmistetaan perinteisin menetelmin. Käyminen kestää 8-10 päivän ajan ja viini käy läpi myös malolaktisen käymisen. Viiniä kypsytetään 8 kuukauden ajan ranskalaisissa 300 litran tammitynnyreissä, joista neljäsosa on uusia ja loput kerran tai kahdesti käytettyjä. Lopuksi viiniä kypsytetään vähintään neljän kuukauden ajan pullossa ennen myyntiin laskua.

Kaunis, keskisyvä rubiininpunainen väri vaalenee lasin reunoja kohti oranssinpunaisen kautta pinkin sävyihin.

Tuoksu on hyvin runsas ja intensiivisen hedelmäinen. Esiin nousee runsaasti tummia, kypsiä kirsikoita ja karhunvatukkaa sekä hieman kuivatun hedelmäisiä, viikunaisia ja taatelisia vivahteita. Siinä on myös hyvin makean sävytteistä mausteisuutta sekä hieman soraista ja turpeista maaperäisyyttä.

Keskitäyteläinen maku on kypsän hedelmäinen ja melko makean sävytteinen. Kielellä on kypsiä ja kypsennettyjä hedelmiä, maraschinokirsikkaa, luumua ja karhunvatukkaa, mutta myös hieman happamampaa punaherukkaa ja puolukkaa. Myös tuoksun makea mausteisuus on selkeästi läsnä ja tuo mieleen vaniljan ja maustepippurin. Häivähtääpä taustalla myös hieman maitosuklaata, mantelia ja kuivakkaa yrttisyyttä sekä hieman tomuista ja aluskasvillista maaperäisyyttä. Pyöreät tanniinit tuovat viiniin sopivasti tukevuutta ja saavat suun kuivumaan loppua kohden yhdessä punamarjaisen hapokkuuden kanssa, joka tuo myös ryhtiä ja tasapainoa makeuden keskelle. Jälkimaku on viipyilevä ja kielellä on kuivakan yrttisiä ja tomuisen maaperäisiä vivahteita sekä tummaa hedelmää. 

Tsantali Maronia Mavroudi on makean sävytteinen ja herkullinen, mutta tasapainoinen ja persoonallinen viini. Hienosti konsentroitunut paketti hedelmää, tammea ja maaperäisyyttä. Vaikken yleensä makeahkoista punkuista pidäkään, tuntuu tämä kielellä miellyttävältä ja ruoan kanssa viini voisi olla lähellä täydellistä. Se voisi olla hyvä pari grilliruoan ja kreikkalaisten liharuokien kanssa.


Viini sai seurakseen yrteillä marinoitua lampaanfileetä, hunajaisia uunijuureksia ja punaviinikastiketta. Punertavaksi jäänyt lammas tasapainottaa viinin makeutta ja viinin yrttiset ja maaperäiset aromit sopivat hienosti lihan makuihin. Myös kastike sopii kuvaan, mutta jälleen kerran juurekset ovat se kompastuskivi, joka pilaa kokonaisuuden. Liha, kastike ja viini kuitenkin toimivat keskenään hyvin.

Kouluarvosana: 8+ Luonteikas ja persoonallinen, makeahko punaviini.
Hinta-laatusuhde: Hyvä - viini on hintansa arvoinen. 

Tuottaja ja luokitus: Evangelos Tsantalis, PGI Ismaros
Alue: Kreikka, Thraki, Ismaros, Maronia
Tyyli: Punaviini
Rypäleet: Mavroudi (100%)
Pullo: 0,75 l
Hinta: 12,99e Alko 24.2.2017

Samalta tuottajalta:

torstai 2. marraskuuta 2017

Pohjois-Italian pirteät valkoviinit: San Simone Prestige Sauvignon

San Simone Prestige Sauvignon 2015

San Simone on vuonna 1915 perustettu perheomisteinen viinitalo, jota pyörittää perheen neljäs sukupolvi. Talo sijaitsee Rondoverissä, Friuli - Venezie Giulian alueella, eli Veneton alueen itänaapurissa, tarkemmin Friuli Graven DOC-alueen läntisimmässä osassa ja Proseccon DOC-alueen keskellä. Talolla on 65 hehtaaria viinitarhoja, jotka sijaitsevat Porcian, Pasianon ja Azzano Decimon kylien alueilla. Vuosituotanto on noin 900 000 pulloa, mikä koostuu puna- ja valkoviinien lisäksi mm. Proseccosta ja Grapasta.

Prestige Sauvignon on nimensä Sauvignon Bancista valmistettu viiini, johon käytettävät rypäleet tulevat Porcian kylän alueella sijaitsevilta 9 hehtaarin tarhoilta. Se valmistetaan terästankeissa, joissa viini myös kypsyy sakan kanssa muutaman kuukauden ajan ennen pullotusta. 

Tuore, vaalean sitruunankeltainen ja voimakkaasti vihertävä väri on kirkas ja puhdas.

Freesi tuoksu on Sauvignonille tyypillinen, raikkaan sitrushedelmäinen, mustaherukanlehtinen ja yrttinen, karviaismarjainen ja valkoherukkainen. Siinä on myös kevyen mineraalisia vivahteita ja taustalla häivähtää lisäksi hiema raparperiä ja vihreää omenaa. 

Kuiva maku on tuore ja raikas, runsas ja rapea. Kielellä on hieman eksoottista hedelmää, joka tuo mieleen passionin, mutta pääosan hedelmäpuolella vie rapsakka sitrus greipin, limetin ja sitruunan voimin. Kielellä on myös reilusti, muttei häiritsevän paljon mustaherukan lehtiä ja yrttisiä vivahteita sekä virkistävää mineraalisuutta. Suutuntuma on hieman pyöreä, jopa aavistuksen kermainen, mutta sitrusmainen hapokkuus tekee kokonaisuudesta hyvin ryhdikkään ja pirteän. Raikkaan sitruksinen, karviaismarjainen, mineraalinen ja kevyen yrttinen jälkimaku. 

San Simone Prestige Sauvignon on pirteä ja ryhdikäs, puhdaspiirteinen ja aromaattinen viini. Lajikkeelle tyypillinen aromikkuus on selkeästi läsnä ja miellyttävä maaperäinen mineraalisuus sekä sakkakypsytyksen tuoma hento kermaisuuden tasapainottavat sitä hienosti. Viini on mielestäni  hinta-laatusuhteeltaan edullinen. Tarkoitukseni oli kirjoittaa tästä viinistä jo aiemmin, sillä viini oli mitä mainioin valinta aurinkoiseen kesäpäivään ja kevyemmille kesäisille ruoille. Noh, kohta on jo joulu ja tämä viini voi olla mainio valinta myös joulun kalapöytään, riippuen luonnollisesti siitä mitä pöytään on katettu. 

Kouluarvosana: 8,5 Tyylikäs ja puhdaspiirteinen Sauvignon.
Hinta-laatusuhde: Erinomainen - viini on edullinen. 

Jotain pientä infoa:

Tuottaja ja luokitus: San Simone, DOC Friuli Grave
Alue: Italia, Friuli - Venezie Giulia
Tyyli: Valkoviini
Rypäleet: Sauvignon Blanc 100%
Pullo: 0,75 l
Hinta: 12,68e Alko 4.7.2017